"Will you be my valentine?"

Toisella silmällä on hyvä seurata mamin touhuja.

Jos ponit osaisivat puhua amerikan kieltä, Ruusa ehkä esittäisi otsikon kysymyksen tänään jollekin tarkoin valitulle herrasmiehelle.

Tai itse asiassa ei sen herrasmiehen niin kauhean tarkkaan valittu tarvitse olla, kunhan joku tehtävään soveltuva löytyisi.

Oikeastaan ei tarvitse olla välttämättä mieskään, kyllä pikkupoikakin asiansa ajaa. Kuten kuvissa näkyvä kaveri, Ruusan viimekesäinen bestis. (Aiheesta myös heinäkuisessa tekstissä.)

Loppukesästä teini ja vauva hoksasivat, että tyttöponi ja poikaponi voivat olla enemmänkin kuin vain ystäviä, ja lasten leikit alkoivat mennä jo turhan aikuismaiseen suuntaan.

Joka tapauksessa ystävät, with benefits tai muuten vaan, ovat ponille (ruoan jälkeen) tärkeintä maailmassa.

Mutta kyllähän ihminenkin lajitoverin seuraa kaipaa. Kenen kanssa sitä muuten puhuisi hevosista? 

Niin että oikein hyvää ystävänpäivää kaikille!

Parasta on paras ystävä.