Loma

Tänään on lokakuun alun jälkeen ensimmäinen päivä, jona en ole menossa tallille. Ei sillä, ettenkö tykkäisi käydä tallilla vaikka joka päivä. Mutta kun on pakko ajaa joka jumalan päivä 45 kilometriä suuntaansa antamaan ponille lääkettä, homma alkaa jossain vaiheessa uuvuttaa.

Niin että nyt sitten vietän talvilomani ilman ponia. Saa nähdä, mitä siitä tulee. Mutta luulen, että pikkubreikki tekee meille molemmille ihan hyvää.

Hyvää lomaa mamille toivoo laama, eikun siis Ruusa.

Yritän olla stressaamatta ponin voinnista tai siitä, että sataa vettä ja kohta poni pääsee taas käsiksi lumen alla majailevaan hiekkaan.

Tallikaveri, Valkoisen Ponin ylläpitäjä, on (oma-aloitteisesti) luvannut aina tallilla käydessään antaa Ruusalle vitamiineilla terästettyä melassivettä ja kurkistaa loimen alle. Toki ponia pidetään silmällä tallinkin puolesta, mutta on ihan kiva että joku kiinnittää siihen erityistä huomiota. Because she's worth it?