Tiistaisella ratsastustunnilla tapahtui kummia. Löysin ponin selässä vatsalihakset! En tiedä, kuka ne oli sinne unohtanut, mutta ajattelin kyllä pitää ne.
Yllättäen löytyneiden korsettilihasten voimalla täti ja 29-vuotispäiviään viettänyt ratsureima esittivät kuulkaas ainakin viisi askelta sellaista kouluratsastusta, että opettajakin hihkui innosta. Kuvia tällaisesta ihmeestä ei tietenkään ole.
Kuvia ei ole siitäkään, kuinka täti onnistui pitämään kädessä kaamean kasan naruja.
Eräs harrastusurani kantavista teemoistahan on ollut kykenemättömyys pitää ohjia siedettävän mittaisina. Tätä taustaa vasten oli opettajan mielestä hirveän hyvä idea panna täti pitelemään käsissään tuplamäärää naruja. Siis todellakin jouduin ratsastamaan (kumi)pelhamilla kaksilla ohjilla.
Yllättävää kyllä, ylimääräisten narujen lisääminen yhtälöön tuotti entistä paremman lopputuloksen. Siis jos tulosta mitataan ohjien pituudella. Ohjastuntuman keveydestä en sitten rupeakaan sen kummemmin valehtelemaan - ja ilman valehtelua en kehtaa sanoa aiheesta mitään.
Mutta, harjoitukset jatkuvat.
Totta puhuen olen hämmästynyt siitä, miten nopeasti olemme saaneet aikaan tuloksia. Ratsastukseni on harpponut eteenpäin joka tunnilla sellaista vauhtia, että ehkäpä jo muutaman viikon (tai ehkä sittenkin muutaman kuukauden) päästä saatan olla samalla tasolla kuin 10 vuotta sitten. (Mikä sekään tosin ei ollut vahvaa heB:tä kummempi.)
Kiva kuulla!
VastaaPoistaOlisiko sitten niin, että palaset ovat loksahtaneet kohdilleen ja tekemiseen on löytynyt mielekkäät ympyrät ja ympyrälle mielekkäät tyypit? Itse olen huomannut, että opettajalla/valmentajalla on suuri merkitys..
Juu kyllähän opettajan persoonallakin on suuri merkitys. Alunperin vähän jahkailin näiden tuntien ottamisen kanssa, kun en ollut nähnyt ko. ihmisen pitämiä tunteja, hänellä ei ole mitään koulutusta hommaan ja kaiken huipuksi ikää vähemmän kuin minulla takana ratsastusvuosia. Mutta kyllä hän näemmä osaa tätiä piiskata sopivasti.
PoistaKuulemma myös hänestä on kiva pitää minulle tunteja, kun jos hän käskee korjaamaan jotain niin minä korjaan. Tässäkin ehkä mennään siihen aaltopituuksien yhteensopivuuteen, että kenelle sopii kenenkin tapa selittää asioita.
Ollaanhan tässä nyt hirmu kaukana vielä mistään ideaalitilanteesta, mutta ei kai voi odottaa, että 10 vuoden itsekseen ratsastelun vauriot ihan muutamissa tunneissa korjattaisiin.