Hirudoid Fortea hankositeelle

"Tuntuuko joskus siltä että on pakko nostaa jalat ylös? Liikunta auttaa vaivoihin, mutta niiden hoitoon on myös lääke: Hirudoid Forte."

En tiedä, tuntuuko Ruusasta siltä, että pitäisi nostaa jalat ylös. Mutta Hirudoid Fortea sen jalkaan yhtä kaikki nyt kokeillaan.

Kylmäys 2 - 3 kertaa päivässä, sen jälkeen Hirudoid Forte. Yöt karsinassa ja päivät tasaisessa, ei-liukkaassa tarhassa. (Hyvästi, riehakas laumaelämä laitumella.) Tarhaan tukiside. Liikuntana kävelytystä. "Ruusa ei saisi riehua." Tällaisia ohjeita tuli tänään klinikalta.

Valitettavasti eläinlääkäri ei huomannut antaa mukaan rauhoittavia, sillä luulen niiden olevan ainoa keino estää Ruusaa riehumasta tarhassa - tai karsinassakaan, jos poni sille päälle sattuu. Myös laitumen nurkassa näkyvät jarrutusjäljet ovat kuulemma kokonaan Ruusan kavioiden muovaamat. (Ponissa olisi selvästi ainesta myös länkkäriratsuksi, hallitseehan se jo sliding stopit.)

Ulkoisten hoitojen lisäksi poni sai tulehduskipulääkekuurin kahdeksi viikoksi.

Nämä ostokset tulevat nyt ahkeraan käyttöön.
Hööksin kylmäyskääreet aktivoituvat kylmässä vedessä.
Ja jos omien käsien jäätymisestä voi jotain päätellä, kylmäystehoa on.

Rauhoittavien sijaan tämänpäiväiseltä klinikkareissulta saatiin mukaan paitsi uudenlaiset hoito-ohjeet, myös uusi diagnoosi. Ponilla ei olekaan vain aktiivista liikaluuta puikkoluussa (vaikka sekin kyllä edelleen löytyy), vaan myös hankosidevamma.

Hankosidevammaa uumoilin itse alunalkaenkin. Viimenäkemällä eläinlääkäri oli kuitenkin vielä sitä mieltä, että turvotus hankkarissa johtui vain liikaluusta. Nyt hän arveli, että hankkari onkin venähtänyt. Ei onneksi revähtänyt eli kunnolla hajonnut, mutta vasen etuhankkari on kuitenkin useita millejä paksumpi kuin naapurijalan vastaava.

Kirsikkana kakussa eläinlääkäri havaitsi myös, että liikaluun reunassa on pieni terävä piikki. Jos piikki päättää kasvaa isommaksi, se alkaa hangata hankosidettä. Ell suositteli uusintakuvausta taas kuukauden päästä.

Positiivista tässä on se, että poni ei spontaanisti ontunut juoksuttaessa eikä aristanut jännettä. Ennusteen pitäisi siis olla varsin valoisa, sikäli kun hoito onnistuu eikä lisävammoja synny.

Nyt, kun yöpakkaset ovat päättämässä laidunkauden muiltakin poneilta, Ruusan tarhausjärjestelyt tarjoavat tallinpitäjälle mukavan pikku pähkinän purtavaksi. Sairastarha ei ole käyttökunnossa ja pohjavaihtoehdot ovat käytännössä - savi. Sliding stopeja voi olla vaikea estää.

Juuri eilen ehdin sopia, että vien Ruusan uuteen paikkaan, pihattoon, 5.10. Tänään sitten nolona soitin, että ei tämä taida juuri nyt pihattoponi ollakaan. Onneksi tulevalle tallinpitäjälle sopi ilman muuta, että Ruusa tulee alkuun karsinapaikalle. Jopa sairastarhan lupasi tehdä.

Jotenkin tuntuu, että taisin valita uuden paikan ihan oikein, vaikka sinne onkin turhan pitkä matka.