Aina on jotain

En uskalla kohta mennä enää tallille viikonloppuisin. Tuntuu, että joka kerta löydän laitumelta jollain tapaa vaurioituneen ponin.

Viikko sitten Ruusalle oli ilmaantunut mahanalus täyteen isoja patteja. Muuta selitystä emme keksineet kuin ampiaiset, jotka tosin olivat häiriintyneet vain Ruusasta. Tallinpitäjä yritti saada pesästä havaintoa tuhomielessä, mutta toistaiseksi kukaan muu kuin Ruusa ei ole nähnyt pimppareista piikkiäkään. Uteliaat maitovarsatkaan eivät ole joutuneet hyökkäyksen kohteeksi.

Maha pateilla. Ja tuo maha... Se vaan kasvaa ja kasvaa ja kasvaa! Apua!

Eilen Ruusa sitten löytyi laitumelta nahaton viiru takapolvessaan. Ilmeisesti viirun on polveen raapaissut laumatoverin kavio. Ponin takaosassa olisi ollut kyllä vähän iskunkestävämpiäkin paikkoja kuin se polvi, esim. pullea kankku. Mutta ei, kavio on pitänyt mallata aika sopivasti Ruusan polvilumpion päälle.

Polvi auki. Muuten iho ei ole kärsinyt kuin pienen nirhauman verran, mutta yhteen kohtaan on tullut nahkapussukka.

Haava oli sen verran kipeä, että Ruusa uhkasi voimatoimilla, kun kopeloin polvea tunnustellakseni vahingon laajuutta. Onneksi turvotusta ei löytynyt eikä poni ole ep.

Toistaiseksi näiden laumaäksidenttien kanssa on ollut hyvä tuuri, ei ole mennyt rikki nahkaa kummoisempaa. Thänk gaad Ruusa on kengättömässä laumassa ja isossa tilassa, jossa mahtuu väistämään.

Turpiin saamisen taustalla on mitä ilmeisimmin Ruusan taipumus ryhtyä fanittamaan lauman (henkisesti) vahvinta tammaa. Nytkään vanhat kamut eivät ole enää mitään, kun laumaan on hiljattain saapunut uusi, erittäin vahva johtajatamma.

Ruusa on siihen aivan rakastunut. Teini haluaisi olla koko ajan johtajan iholla. Tallata samaa maata, syödä samaa ruohonkortta.

On ihan ymmärrettävää, että oman tilansa kunnioittamista edellyttävä johtajatamma ei ole kovin ilahtunut tämäntyyppisestä ihailusta. Se kyllä varoittaa, mutta Ruusa ei usko. Sitten sattuu Ruusaa polveen.

Tilanteen lienee kärjistänyt Ruusan vahva kiima, joka saa sen tavallistakin rakkaudenhimoisemmaksi. Kiva yrittää taluttaa ponia paikasta A paikkaan B, kun se oriin huudon kuullessaan samantien kykkää pissille kuin transsissa.

Kiima kyllä helpotti polvihaavan hoitamista. Ruusa ei huomannut ollenkaan pelätä hurjasti suhisevaa haavaspraypulloa, kun se seisoi käytävällä silmät sydäminä, karsinassa hörisevän oriin huomiosta huumaantuneena.