Milloin selkään?

Netissä näkyy jatkuvasti kuvia Ruusan ikäisistä poneista ja hevosista ihminen selässään. Kuulemma jotkut 2-vuotiailla jo enemmänkin ratsastelevat.

Kivahan se olisi päästä rimpulallakin ratsastelemaan, ratsastusta silmälläpitäenhän se on alulle pantukin.

Mutta niin kiire ei ole, että olisi vielä koskaan tullut mieleen kivuta 2-vuotiaan selkään tai nostella sinne edes pikkulapsia. Varsinkaan Ruusan kokoisen rimpulan. En vain kerta kaikkiaan käsitä, mitä sellaista liian aikaisin ratsautumisella voitaisiin saavuttaa, mitä ei voisi saavuttaa myös sitten, kun poni on fyysisesti valmiimpi.

Alkuperäinen suunnitelmani oli ryhtyä varovasti ratsuttamaan Ruusaa 3-vuotiskesällä. Kun alkoi näyttää siltä, että poni jää aika rimppanaksi, siirsin aikataulua mielessäni vielä sinne 3-vuotistalveen. Sitten taas jossain vaiheessa rupesin miettimään, että mitä väliä, ponihan on romu muutenkin. Aloitetaan sittenkin heti 3-vuotiaana.

Vähän aikaa sitten löysin kuitenkin englanninkielisen artikkelin (pdf) siitä, missä vaiheessa nuoren hevosen selkään voi kavuta. Kirjoittajana on Deb Bennett, PhD. Artikkelissa puhutaan pääosin täysverisistä kilpahevosista (joilla Ruusan ikäisinä jo kisataan täyttä häkää), mutta Bennett korostaa saman kypsymisajan pätevän ihan kaikkiin hevosiin ja poneihin tässä maailmassa.

Ruutukaappaus puheena olevasta artikkelista.

Artikkelin mukaan hevosen selkärangan kasvurajat umpeutuvat vasta hevosen ollessa 6-vuotias.

"Pitääkö odottaa, kunnes kaikki nämä kasvurajat ovat umpeutuneet? Ei. Mutta mitä pitempään odotat, sitä paremmassa turvassa olet.", kirjoittaa Deb Bennett (käännös allekirjoittaneen). Näin Bennett päätyy suosittamaan, että sisäänratsastuksen kanssa odotettaisiin ainakin 4-vuotiskauteen.

Perinteisesti sitä on totuttu katsomaan ratsastuksen aloitukseen sopiva ikä hevosen silmämääräisestä kehitysasteesta. Bennettin mukaan ulkoinen olemus johtaa ikävästi harhaan. Kun ulkoinen olemus on aikuisen kaltainen, hevosrukka joutuu kovempaan rääkkiin kuin mihin sen selkä olisi valmis.

Artikkelin perusteella rupeaa miettimään, ovatko likipitäen kaikki ratsuttajat sitten rikkoneet likipitäen kaikki laittelemansa hevoset. Jos ratsastuksen aloittaminen 3-vuotiskaudella olisi väistämättä vahingollista, likipitäen kaikkien hevosten odottaisi olevan selästään rikki. Näin ei kuitenkaan taida olla. Liekö isolla osalla hevosista onnea matkassa?

Ruusan emällä G:lläkin tietääkseni alettiin ratsastaa jo ponin ollessa 2-vuotias. Ja ymmärtääkseni sen ensimmäisistä ratsastajista kaikki eivät olleet varsinaisesti ponikokoisia. Silti ponin selkä oli kaput "vasta" 24-vuotiaana. Kieltämättä olen silti miettinyt, voisiko G:n vanhuudenaikaisilla selkävaivoilla kuitenkin olla joku yhteys nuoruusaikaiseen rasitukseen.

Mutta entä lihakset? Niillähän hevosen kuuluisi ihmistä kantaa eikä rangalla.

No, Bennettin mukaan liian nuori hevonen ei vielä osaa käyttää lihaksiaan oikein. Selän pyöristämisen sijaan varsa jännittää selkänsä lihakset kivikovaksi, jotta saisi suojeltua rankaansa. Myöhemmin on vaikea opettaa hevosta pois vääränlaisesta selänkäytöstä.

Eli varhainen selkään nouseminen saattaa pikemminkin haitata kuin edistää hevosen tulevaa ratsu-uraa!

No pitäisikö tulevan ratsun sitten saada elää pellossa 4-vuotiaaksi? Ei. Monenlainen ratsu-uraa valmisteleva toiminta on sallittua ja suotavaa. Eli ei kun ponia valjaisiin vaan.

Ja ehkä varmuuden vuoksi lykkään sitä selkäänmenoa vielä ainakin sinne vuoden 2015 alkuun. Etenkin, kun täti on ponille aika iso ratsastaja.

Eiköhän meillä riitä tekemistä näiden valmistavienkin harjoitteiden kanssa vielä pitkäksi aikaa.

P.S. Artikkelissa myös kerrotaan, että viimeisinä luutuvat nikamat, jotka ovat lähimpänä kalloa. Tämä asettaa vähintäänkin kyseenalaiseksi apuohjien hyödyn nuorten hevosten kanssa. Monellahan on tapana juoksuttaa nuorta apuohjien kera jo ennen ratsastamista.