Maanantaisen ratsastuksen jälkipuinti pääkopassa poiki tädille muutamia ideoita tuotekehittelyyn, insinöörit tahi muut kiinnostuneet voivat vapaasti kopioida. Jään odottamaan kaupallista sovellusta.
Käsihälytin. Kun ratsastajan kädet siirtyvät taaksepäin, hälytin voisi päästää korvaan ikävän äänen. Esimerkiksi liitutaulun kynsimisen tuottama vihlaus on todettu varsin epämiellyttäväksi. Oletan, että tähän tarvitsisi jonkin sortin liiketunnistimen, vähän kuin ulkovaloissa, jotka syttyvät kun joku yrittää salaa hiipparoida pimeydessä.
Käsieste. Jos hälytin tuntuu turhan tekniseltä niin käsiongelmaan voisi auttaa myös jonkinlainen käsien taaksepäin hilaamisen estävä tai ainakin sen epämiellyttäväksi tekevä kehikko, jonka voisi mahdollisesti kiinnittää ratsastajan vyötärölle. Mutta en osta, jos siinä on piikkejä, sillä on ikävä ostella koko ajan uusia ratsastushanskoja saati parannella vuotavia haavoja käsissä.
Muitakin vaihtoehtoja voi kehitellä.
Jotain tarvitsisi tehdä, että kädet lopettaisivat vetämisen. Ihan varkain penteleet rupeavat nyhtämään ohjista väärään suuntaan eli taaksepäin. Tämä siitä huolimatta, että aivot ovat varsin selkeästi kertoneet niille, että kaikki vetäminen on vääryyttä ja kohta on pånilla leuassa murtuma tai vähintään limakalvossa haava. Vaan ei auta, heti kun silmä välttää niin taas ollaan vetämässä.
Kuulemma ratsastaessa ei pitäisi tuijottaa käsiään tahi ponin niskaa. Mutta jos ei tuijota niin kädet tekevät ihan omiaan. Paras vaan pitää pirulaisia silmällä, kunnes oppivat olemaan.
Niin kauan kun keskittyy pelkästään omaan asentoon, kädet pysyvät aisoissa. Mutta auta armias, kun rupeaa teettämään ponilla jotain muuta kuin uraa pitkin lantustelua omaan tahtiin. Heti ne kädet rupeavat tunkemaan mukaan tehtäviin, joihin niitä ei ole kutsuttu. Vähän kuin tekstinkäsittelijä, joka editoi toisen tekstiin virheitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti