Säiden herra ei tänäkään talvena ole suvainnut suosia kengättömyyttä, joten Ruusakin sai viimein menomonot jalkoihinsa.
 |
| Tältä näyttävät viiden nollan kengät tositoimissa. Kyllähän minä tiesin, että ponillani on shettiskokoiset kaviot, mutta ihan viittä nollaa en ymmärtänyt odottaa. |
Kengittäjä oli meille molemmille uusi tuttavuus. Ruusa arvosti suuresti sitä, että kengittäjällä oli aikaa esitellä sille jokainen työväline ja jalkaan kiinnitettävä asia ennen kuin ne otettiin käyttöön. Ruusa tarkasti raspin ja kengät maistamalla niitä huolellisesti.
Ilmeisesti välineet ja kengät läpäisivät rimpulan laadunvalvonnan, koskapa se ei juuri uudesta kokemuksesta napissut. Etukavioiden kengittäminen oli sille ihan sama. Poni vain hiukan ihmetteli uutta jalkatuntumaa niin, että piti ihan kurkistaa, mitä sinne kavioihin oikein oli ilmestynyt.
Takakavioiden, etenkin viimeiseksi jätetyn murheenkryynikintun, kanssa kengittäjä sitten sai vähän painiakin. Suhteellisen pienellä keskustelulla kengät kuitenkin saatiin kaikki naulattua ja lopuksi kengittäjä vielä lahjoi Ruusaa herkkupaloin.
Kun kengittäjä lähti laittamaan yhdistelmää ensikertalainen, tamma ja pikkuponi, hän ilmeisesti odotti iltapuhteekseen jonkinlaista kääpiöpainia. Rimpuilun sijaan rimpula kuitenkin yllätti hänet iloisesti. (Näin hän ainakin sanoi.)
Ilmeisesti jotain on sattunut ponin opetuksessa menemään oikeinkin.
Vähän kyllä hävetti, etten ollut huomannut, miten vinoiksi ponin kaviot todella olivat kuluneet. Vinoimman jalan, vasemman etusen, kavio ei ollutkaan sisäpuolelta vain "lintassa", vaan kavion seinämä oli siltä puolelta kulunut melkein valkoviivaan asti!
Oli siis vähintäänkin korkea aika lyödä poni kenkään. Voi hyvinkin olla, että emme enää palaa kengättömyyteen.
 |
| Teiniponi yrittää saada tarhakamua leikkiin. |
Käytännön syistä kuitenkin tyydyin ihan tavallisiin suojiin (ks. kuva yllä). Totutelkoon uusiin popoihinsa nyt pumpuliin käärittynä kuin arvokkainkin kilpahevonen. Jos suojat pysyvät ehjinä, harkitsen tarhasuojituksesta luopumista.
Hokkikengät kyllä ilmeisesti tosiaan ovat menomonot, sen verran vauhdikkaasti Ruusa tänään uskaltautui koikkaloikkaamaan tarhassa. Leikkiseuraa ei kuitenkaan kovasta yrityksestä huolimatta irronnut.
Mitä tarhakamuun tulee, vapaa heinä -kokeilun alustavat laumautumistulokset vaikuttavat lupaavilta.
On jo enemmän sääntö kuin poikkeus, että pihattokaksikko mahtuu samalle heinäkasalle. Lisäksi niillä on muita yhteisprojekteja, kuten tarhan laitaan jäätyneiden valumavesien tutkimukset. Tutkimus näyttäisi tapahtuvan omakohtaisen empiirisellä tyylillä (maistellen ja kaviolla raapien).
Harkitsemme virikkeiden lisäämistä omatekoisten hevosjäätelöiden merkeissä. Kun vain joskus ehtisi jäädyttää.
Lopuksi vielä pieni video Ruusan tarhahepuleista. Valitettavasti en saanut parhaita paloja tallennettua, mutta pientä osviittaa tästä saa. (Autenttisen ääniraidan pitäisi tällä kertaa peittyä musiikkiin.)
Linkki videoon
Hassu pieni poni. :D Kelpaa poukkoilla kun on pitoja.
VastaaPoistaVaikutti tosiaankin vähän siltä, että ponin piti vähän testailla uutta pitoa kavioissa. Loikki ympäriinsä kaikki neljä jalkaa ilmassa ja ihan tosissaan yritti saada tarhakaveria mukaan, vähän heikolla menestyksellä.
PoistaSaa nähdä, miten tämä kengitys vaikuttaa ponin menohaluihin liikutuksessa. Toivottavasti virtaa olisi.
Hih, meidän Dukella vikat monot olivat 6x0, seuraavaksi koitetaan ehkä yhtä isompaa eli 5x0... ;)
VastaaPoistaSäät ovat olleet nyt karseat näillä leveysasteilla kaikille kaviokkaille, oli hokkeja tai ei... :(
No kyllähän shettiksellä kuuluukin olla shettiskengät. :D
PoistaTotta, että eivät säät ole kenellekään kivat. Mutta ainakin nyt on suurempi todennäköisyys pysyä pystyssä kuin ilman kenkiä. Meillä on sellaiset kengättömien hevosten nastabootsitkin, mutta ei Ruusa niillä pysy jääkelillä pystyssä.
Uskon, että liikkuminen paranee kengityksen myötä. Meillä liikutettavat welshit kengässä, kun eivät kestä ilman kovemmilla pohjilla. Nuori ratsunalku sai popot marraskuussa ja kyllä liikkuminen selvästi helpottui ja pystyy maastoilemaankin sorateillä :)
VastaaPoistaToivotaan, että parannusta tulisi. En tiedä, miksi arvoin niin kauan kenkien laittamisen kanssa, kun sitä jo syksyllä pohdin. Mutta nyt en nähnyt kyllä mitään vaihtoehtoja, kun tarhassakin on liukasta.
PoistaAh, tuttu welsh-virinä :D Tuollainen että ihan tärisee kun ei oikein tiedä mihin seuraavaksi kimpoaisi. Ihana Ruusa.
VastaaPoistaJa uskon että kengitys on hyvästä, varsinkin jos teilläkin on tuota vinoonkulumisongelmaa. Meillä vieraan kengittäjän jäljiltä vinoiksi päässeet takakaviot aiheuttivat todella paljon kokonaisvaltaista harmia Penalle. Liikkuminen ja kropan vinous hävisi puolessa vuodessa (...), kavioiden suhteen tilanne on jo valoisampi mutta erikoiskengillä mennään edelleen.
Juu welsheillä on vähän kuviot. Minusta ehkä hauskinta tuossa on se, että tarhakaveri vain tyynesti jättää Ruusan pomput huomiotta... :D
PoistaToivotaan tosiaan, että saadaan nyt kaviot pysymään kunnossa. Itse asiassa olisin laittanut Ruusan kenkään jo vuosi sitten, mutta silloin oltiin kengättömien hevosten paikassa ja se ei onnistunut. Sitten se jotenkin jäi ja kun alkusyksystä Ruusan tarhakaveri jahtasi ponia inhottavasti niin pelkäsin, että jos silloin kengitän niin poni teloo itsensä juostessaan huonolla pohjalla karkuun. Nyt näyttäisi että yhteiselo on rauhanomaista.
Ja täytyy sanoa, että yksi syy kengättömyyden jatkumiselle oli juurikin vaikeus löytää hyvää kengittäjää. Itse en tiedä tarpeeksi, että uskaltaisin täysin luottaa omaan näkemykseeni, mutta tämä nyt käynyt kengittäjä ainakin osasi vastata kysymyksiini ja perustella miksi teki mitäkin. (Eikä hermostunut, vaikka kyselin.)
Ihana Ruusa! :D Toivottavasti vauhti nyt kasvaisi liikuttaessakin.
VastaaPoista:D Toivotaan!
Poista