maanantai 25. marraskuuta 2013

Paras päivä käydä klinikalla?

Mikä on kuukauden paras päivä käydä ponin kanssa klinikalla? 

Aivan oikein, palkkapäivä. Ei ole ponitäti ehtinyt vielä kuluttaa palkkaansa epäolennaisuuksiin kuten vuokran maksuun (oman tai ponin) tai lounaiden osteluun. On pätäkkää ostella ponille tutkimuksia ja lääkkeitä.

Palkkapäivän kunniaksi (kyllä, meidän konsernissa palkkapäivä on loogisesti kuun 25.) Ruusaa tähystettiin tänään Viikissä sellaisella tarmolla, että poniparka kärsi session päätteeksi nenäverenvuodosta. Vahvasti tainnutettu poni kuitenkin kärsi ronklaukset sen verran alistuneesti, että meille uusi eläinlääkäri ihan ääneen ihmetteli näin säyseää käytöstä 2-vuotiaalta.

Vaikka eläinlääkäri muisti, että Ruusa on herkkä rauhoitusaineelle, piti odotella jokunen tovi ponin tokeentumista ennen kuin lähdettiin kotimatkalle. Vasemmassa sieraimessa voi tarkkasilmäinen nähdä nenäverenvuodon jälkiä.
Keuhkotulokset tulevat aikaisintaan huomenna. Siihen asti saa jännittää, ovatko astma- ja allergialääkkeet saaneet voiton tuhmista soluista. Sitä tietoa odotellessa Ruusa saa pitää vapaata inhalaattorista.

Mutta sellaista vaaraa ei ole, että Ruusa jäisi kokonaan ilman lääkkeitä. Ehei! Tällä kertaa siihen truutataan Gastrogard-nimistä tahnaa.

Gastrogard-kuuri, kuten valitettavan moni hevosenomistaja nykyisin tietää, tarkoittaa omistajan lompakolle suunnilleen samaa kuin jos ponia ruokkisi seteleillä. Gastrogard kuitenkin tuoksuu paremmalta kuin setelit, sellaiselta kaneliselta.

Niin että juu, siellä Ruusan kipristelevässä mahassa sitten tosiaan oli haavauma.

Vatsalihakset sisään - viimeistään tämä näky herätti epäilemään mahavaivoja.
Ihan tarkkaan mahaa ei kylläkään pystytty tutkimaan, koska ponitäti ei ollut raatsinut paastotuttaa poniaan tarpeeksi pitkään. Osa mahasta oli siis paksun rehukerroksen peitossa. (Puolustus vetoaa lieventäviin asianhaaroihin eli siihen, että tähän asti 12 tuntia on kahden koe-eläimen otoksella todettu riittäväksi ajaksi mahan tyhjentymiseen.)

Tämä haavauma, jonka eläinlääkärit pystyivät pesemään skoopin kautta suhteellisen rehuttomaksi, ei ollut enää kovin ilkeän näköinen eli oli jo alkanut parantua itsekseen.

Koska kuoppa mahan vaaleassa pinnassa ei ollut (enää) verinen ja kaamea, Ruusa syö Gastrogardia vain niin sanotun ylläpitoannoksen verran. Tässä kohtaa on aina kiva omistaa pieni poni, sillä sellaiselle ylläpitoannos tarkoittaa vain neljännestuubia. Verrattuna esimerkiksi 600-kiloisen hevosen omistamiseen säästyy siis pikaisten laskelmien mukaan ainakin 20 euroa päivässä.

Veikkaanpa, että tämä haavauma on ainakin alkanut syntyä jo edellisellä tallilla.

Oli nimittäin varsin valaisevaa käydä siellä Ruusan keuhkoja lääkitsemässä myös iltavuoron jälkeen: Kello 22 aikaan Ruusa oli jo käytännössä syönyt yöheinänsä. Aamuruoka annettiin kello 8 aikaan aamulla - toki aloittaen väkirehulla (ihanan terveellistä!).

Edellisellä tallilla en edes harkinnut väkirehun lisäämistä Ruusan laitumenjälkeiseen ruokavalioon, vaan ponin ravitsevassa aamupuurossa oli vain Greenlinea, melassileikettä ja yrttejä. Tai itse asiassa on edelleen.

2 kommenttia:

  1. Laskin nopeasti, että Ruusa oli ilman korsirehua siis n. 10 tuntia yössä. Se on pitkä aika.

    Meillä korsirehut on syöty ilta kahdeksaan mennessä, koska talli sulkeutuu silloin ja niin sanottu yötalli tehdään seitsemältä. Seuraavat heinät tulevat naaman eteen aamulla viideltä. Se on 9 tuntia. Aivan liian pitkä aika. Mutta luulen, että ongelma toistuu tallilta toiselle. Harvassa paikassa talli on avoinna iltamyöhälle aamuvarhaisesta. Siinä valossa en ihmettele, että vatsassa hevosilla haavaumia niin paljon on. Ja siinä valossa taas ihmettelen yleistä haluttomuutta slowfeedereille ym. ruokintaratkaisuille tämän tyyppisillä (yleensä ravipainotteisilla) talleilla.

    Nyt toivotaan parasta Ruusalle! Jännityksellä jään odottamaan tuloksia.

    VastaaPoista
  2. Aivan liian pitkä aika tosiaan. Olin kyllä sanonut, että Ruusalle pitäisi antaa yöksi sen verran heinää, että sitä on aamullakin vielä jokunen korsi jäljellä. Tämä ei siis ihan toteutunut. Kun huomasin tämän ongelman, aloin tietenkin itse antaa ponille lisäheinää iltaisin. Tuolla tallilla siis ilta-/yöheinät jaettiin jo siinä klo 19.30 aikaan eli ruokintaväli oli ainakin 12 tuntia, mistä poni käytti noin 2 tuntia syömiseen.

    On kyllä aivan uskomatonta, miten tietämättömiä/välinpitämättömiä iso osa osa tallinpitäjistä on näiden maha-asioiden suhteen.

    Ruusan pitkäaikaisimmassa kodissa tallinpitäjä oli tosi tarkka siitä, ettei maha olisi tyhjä liian pitkään ja antoi aina aamulla ensin heinää ja sitten vasta väkirehua. Silloin Ruusan maha olikin tähystyksessä ihan täydellinen. (Tähystytin viime vuonna siksi, että poni oli laiha, mutta laihuuden syy oli muu sairastelu.)

    VastaaPoista