sunnuntai 28. heinäkuuta 2019

Huh, hellettä, ja monenkirjavia viilennysvinkkejä! Mikä on totuus hevosen kastelemisesta helteellä?

Hevosala on mutun suhteellisen koskematon linnake. "Näin on aina tehty, näin on hyvä." Vaikka tiede todistaisi vanhan tavan yksiselitteisesti vääräksi, tämä ei riitä kumoamaan uskomuksia, joita sitten vielä siirretään pahaa-aavistamattomalle seuraavalle sukupolvelle. 

Tämä pätee aika hyvin myös tällä hetkellä ajankohtaiseen aiheeseen eli kuumuudessa läkähtyvän hevosen viilennykseen. Tästä aiheesta elää joitakin tosi sitkeitä myyttejä. Hevostiedeidolini tohtori David Marlin on viime aikoina sinnikkäästi ampunut hulluimpia väitteitä alas Facebook-sivuillaan. (Suosittelen lämpimästi seuraamaan.)

Toimin kuten ihailijat tuppaavat tekemään eli matkin Marlinia, vaikka fysiikan ja fysiologian tietämykseni ei olekaan "ihan" samaa tasoa. Tarkemmin sanottuna oma tietämykseni aihepiiristä on tasolla yleissivistys, mutta sille sisältöalueelle nämä hevosen viilentämisasiat pitkälti osuvatkin. Vaikka niiden ymmärtäminen ei vaadi luonnontieteiden yliopistotutkintoa, lähteenä on paras käyttää oppineiden tutkimaa tietoa.

Julkaisematta jäänyt alkukesän kuva. Nyt kuivuus ja kahden ponin ympärivuorokautinen laidunnus ovat kurittaneet kasvustoa aika lailla. Lisäheinälle on jo tarve.




Virheellisistä viilennysväitteistä tulee mieleen heti kaksi:

1. Tämä on ikiklassikko! Hevosta ei pidä kastella helteellä, koska hevoselle tulee vielä kuumempi, kun vesi auringossa kuumentuu - vesi voi jopa alkaa kiehua hevosen iholla. Kuulemma itsekin jos kastelee tukkansa ja menee aurinkoon, märkä tukka alkaa jonkin ajan päästä kuumentaa päätä. 

2. Jos viilentää vedellä, pitää käyttää lämmintä vettä eikä kylmää, koska jos viilentää kylmällä vedellä, lämmin ilma tuntuu sen jälkeen entistä lämpimämmältä ja hevoselle tulee vain enemmän kuuma. Tämä kuulemma on kuin suihkun jälkeen: kun astuu lämpimästä suihkusta ulos, ilma tuntuu viileältä, ja kylmän suihkun jälkeen lämpimältä.

Virkistin poneja helteellä tekemällä niille "porkkanajäätelön". Jääpalan nuolemisella/järsimisellä tuskin on merkittävää viilentävää vaikutusta, mutta se toiminee virkistyksenä samaan tapaan kuin ihmisellä jäätelö. 

Molemmat väitteet ovat jo ihan maalaisjärjenkin vastaisia, mutta silti varsinkin tuo ensimmäinen on elänyt hämmentävän sitkeästi. Jälkimmäinen on ainakin minulle tullut eteen vasta ihan hetki sitten, mutta ansaitsee tulla käsiteltyä.

Jos sukeltaa uimareissulla ja menee sen jälkeen istumaan aurinkoon, voi itsekin todeta, alkaako hiuksiin jäänyt vesi kiehua tai kuumentaako se päätä entisestään. Kokeilu on ihan turvallista, sillä vesi ei todellakaan kiehu eikä edes kuumenna. Myös toisen väitteen voi todeta vääräksi ihan omakohtaisella kokeilulla. Kumpi viilentää enemmän helteellä, lämmin suihku vai pulahdus viileään järveen? Vielä tänään ehtii kokeilla.

Aika usein maalaisjärjen vastainen väite osoittautuu tarkemmassa tarkastelussa myös tutkitun järjen vastaiseksi. (Paitsi että lämpimämpi vesi kuulemma oikeasti jäätyy nopeammin kuin kylmä, mikä on tunnetasolla vaikea hyväksyä.) Mutta tarkastellaanpa vesiväitteitämme fysiikan lakien valossa - ne laithan pätevät hevoseen siinä missä ihmiseenkin.

Kuten kuvasta näkyy, sitä ei ole otettu helteellä eikä edes kesällä. Tämä oli kuitenkin ainoa pesukuva, jonka löysin.


Otetaanpa väite numero 1.
Hauska fakta: kun neste haihtuu, prosessi sitoo lämpöä ja siinä ohessa viilentää pintaa, jolta se haihtuu. Lämmin neste haihtuu nopeammin ja myös pinta jäähtyy nopeammin. Tässä tapauksessa se pinta on tietystikin hevosen iho. Vesi totta kai auringossa lämpenee, mutta tästä ei seuraa hevoselle palovammoja vaan ta-daa, viilentymistä. 

Jos vähän tuulee, neste haihtuu vielä nopeammin ja hevonen siten viilenee tehokkaammin. 

Ihan tähän samaan haihtumisefektiin perustuu myös se, että kuumissaan hevonen (ja ihminen) hikoilee viilentääkseen elimistöään. Hikikään ei ala kiehua pintaan asti pukattuaan.

Setähevonen on kesällä sisähevonen.
Väite numero 2:
Periaatteessa kohdassa 1 kuvatun prosessin vuoksi on osittain totta, että lämminkin vesi viilentää. Eli jos hevonen voi ihan hyvin, voihan sen lämpimälläkin vedellä pestä. Mutta jos on oikeasti tarve viilentää kuumissaan olevaa hevosta, on valittava kylmä vesi.

Tämä perustuu ennen kaikkea lämmön siirtymiseen (tai kai tieteellisesti oikeampi suomenkielinen termi on johtuminen), mutta ilmeisesti myös pintaverisuonissa kulkevan veren viilentymiseen

Lämpö siirtyy termodynamiikan perussäännön mukaan aina lämpimämmästä aineesta kylmempään. Jos hevosen pesee kylmällä vedellä, hevonen on se lämpimämpi "aine", jolloin lämpöä siirtyy hevosesta siihen veteen. Kun lämpö siirtyy hevosesta veteen, hevonen luonnollisesti samalla viilenee. Jos kastelee selvästi lämpimällä vedellä, mitenköhän käy? 

Toisekseen jos hevosta kastelee pitkään niin kylmällä vedellä kuin pystyy, ihon pintaverisuonissa kulkeva veri ilmeisesti viilenee ja viilentää siten hevosta. Mainittu David Marlin suosittelee jopa jäiden lisäämistä kasteluveteen. 

Marlinin mukaan vesi viilentää hevosta sitä tehokkaammin, 1) mitä suuremmalle osalle kehoa sitä lasketaan 2) mitä kylmempää vesi on 3) mitä enemmän vettä käytetään ja 4) mitä nopeammin sitä lisätään. 

Jos hevonen kärsii jo lämpöoireista, on kiire.  Silloin hevonen kannattaa siis kastella ihan kokonaan runsaalla kylmällä vedellä eikä aikaa kannata tuhlata kuivaamiseen kesken prosessin. Lämpöoireet saattavat Marlinin mukaan alkaa helpottaa vasta 10 - 15 minuutin lutraamisen jälkeen. 

Curly käyttää vain korvahuputtomia silmäsuojaimia, koska näin se on itse valinnut.


Tietysti liikkeellä on myös päteviä helleohjeita.

Itse nappasin Pallurablogin hellevinkeistä käyttöön pansuolan. En ole laskenut, tuleeko se halvemmaksi vai kalliimmaksi kuin hevosten elektrolyytit, mutta ainakin sitä saa ruokakaupasta. Ja olen huomannut, että erittäin lämpöherkän Albertin olo on tämän jälkeen helpottunut. Ehkä sillä siis oli elektrolyyttien puutetta, vaikka onkin suolakiven suurkuluttaja ja vaikka annankin ympäri vuoden lisäsuolaa - helteellä enemmän kuin muulloin.

Elektrolyyttien syöttäminen/juottaminen kannattaa, koska hevonen menettää niitä hikoillessaan. HUOM! Suolakivi ei yleensä riitä suolan lähteeksi. 

Minun poneillani on mahdollisuus itse valita, ovatko auringossa vai varjossa. Myös laiduneläimet (Albert ystävineen) vetäytyvät laitumelta päivän kuumimpaan aikaan metsätarhan puolelle. Koskaan ei pihatto ole niin kovassa käytössä kuin kesäpäivisin! Toki nyt kun on ollut oikeasti lämmintä, pihatto ei toimi enää viilentymisapuna vaan se on lähinnä pakopaikka ötököiltä.

Helteet ovat tarkoittaneet myös vesikippojen tiheää täydennystarvetta. Varsinkin ruunat juovat nyt puolessa vuorokaudessa enemmän kuin normaalisti kokonaisessa.

Vettä on myös saanut vaihtaa yhtenään, koska se limoittuu nyt hurjaa vauhtia. Kun vesi menee likaisen oloiseksi, hevoset eivät juo sitä enää kuin pahimpaan janoonsa - ei hyvä helteellä! Olen erittäin tarkka siitä, että hevosilla on aina puhdas vesi. Vaikka moni perinnetieto on huuhaata, sitä kannattaa noudattaa, että antaa hevosille vain sellaista vettä mitä itsekin voisi juoda. Kaikenlainen rehunjäämä vedessä alkaa viileämmässäkin toimia nopeasti myös huonojen bakteerien kasvualustana, saati sitten helteessä.

Tänään on kuulemma viimeinen hellepäivä hetkeen, saa nähdä tarvitseeko vielä loppukesästä viilennysvinkkejä.

Vielä ennen lähdeluetteloa videot siitä, mtä ponit tykkäsivät "porkkanajäätelöstään".



Linkki videoon


Linkki videoon


Lämmön johtumisesta:

Pintaverisuonten osuudesta jäähdytyksessä:

Muut lähteet: 

6 kommenttia:

  1. Eikös lämpimän veden nopea jäätyminenkin toimi vain niin pienellä vesimäärällä, että haihtuminen pienentää olennaisesti tilavuutta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kysymys menee oman fysiikan taitotasoni ulkopuolelle, mutta kuulostaa järkeenkäyvältä.

      Poista
  2. Siinä onkin tamma eläimelle selittämistä, että kylmä vesi on hyvästä helteellä iholle tarjoiltuna. Ei käy, lämmintä pitää olla tai sitä ei laiteta. Piste. Jalat ovat erikseen.
    No onneksi täällä kesälaitumilla ei ole ollut kuin pari hellepäivää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tamma ei ymmärrä omaa parastaan. No, onneksi se on vaalea niin ei ehkä aurinko sillä lailla otakaan.

      Toisaalta Albert on pitkälti sitä mieltä, että vettä ei tarvitsisi laittaa ollenkaan, vaikka kärsiikin kuumuudesta. Luulisi, että se tajuaisi yhteyden veden ja viilentyneen olon välillä, mutta tuntuu, että pesu on sen mielestä koko ajan epämiellyttävämpää.

      Poista
  3. Pansuolassa on perussuolasta poiketen näköjään myös kaliumia ja magnesiumia eli elektrolyyttivaikutus käy järkeen. Setähevonen saa helteellä magnesiumlisän eri purkista, ajanee saman asian.

    Setähevosella on myös jyrkän kielteinen mielipide kylmällä vedellä valeluun. Kylmä vesi sienellä laitettuna on ok, mutta letkusta laskettavan veden on syytä olla kehonlämpöistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, pansuolassa on tärkeimmät elektrolyytit. Ja kyllä se taitaa myös olla halvempaa.

      Hyvä tietää setähevosen suhtautumisesta. Tosin eivät omanikaan hyväksy kylmää, mutta jos ovat kauhean kuumissaan niin joutuvat alistumaan.

      Poista