Valokuva-albumin aarteita: vanhoja welsh-orien kuvia

Minä en ole koskaan oikein ymmärtänyt, miten jotkut harrastajavalokuvaajat jaksavat keikkua ratsastuskisojen katsomoissa läpi kesän. Minä kyllästyn yleensä viimeistään toisen luokan puolivälissä.

Mutta kun aletaan puhua poninäyttelyistä, tilanne on jostain syystä eri. Etenkin welsh-näyttelyt ja oripäivät ovat vetäneet puoleensa nuoresta pitäen. Vermon poninäyttelyssä olen käynyt vuodesta 1997 kaikkina muina vuosina paitsi niinä kolmena, jolloin en ole kesällä ollut kotimaassa.

Viime viikonloppuna kaivelin kaikkia arkistojani löytääkseni kuvia welsh-jalostusoreista yhdistyksen 20-vuotisjuhlakirjaa varten.

Alla paperiarkistojen aarteita järjestettynä sektioittain (pienimmästä suurimpaan) ja kuvan ottamisajankohdittain (vanhimmasta uusimpaan). Moni näistä oreista on jo kuollut, joten uuden kuvan ottomahdollisuutta ei ole.

WM-ori Derwen Lucas oripäivillä 1999, jolloin se sai astutusluvan kyseiseksi vuodeksi. Tähän kuvaan kun vertaa niin huomaa, että jotain on vuosien varrella tullut hevoskuvauksesta opittuakin. Tuolloin oripäivillä ei ollut vielä mitään kuvaajaryntäystä kuten tänä päivänä.

WM-ori Dfrdwy Seren-Y-Ffindir vuoden 2000 Welsh Show'ssa. Muistan, miten tämän kuvan ottamisen jälkeen huomasin, että kameraan oli jäänyt väärät asetukset. Siksi kuvasta tuli kovin tumma enkä ole kyennyt jälkikäsittelyssäkään korjaamaan värejä.

W-ori Laeryds Benson Vermon poninäyttelyn ratsastusluokassa 1999. Benson oli silloisen hoitoponini emänisä, joten sen näkeminen sykähdytti. Ja löytyyhän tämä poni aika monen Suomessa syntyneen welshin ja welsh-risteytyksen sukutaulusta.

W-ori Jedidjan Jaakob 3-vuotiaana oripäivillä 2002, jossa se sai astutusluvan I palkinnolla. Muistan vieläkin, kuinka yleisö kohahti, kun pikkuruinen (124 cm) ori lähti ravaamaan valtavaa ravia. (Ja hyi hyi, salamaa on käytetty, älkää muut vain käyttäkö.) 

W-ori Bohemo Pascha oripäivillä 2004, jolloin jo 24-vuotiaan ponin ei enää katsottu täyttävän jalostusoriille asetettavia vaatimuksia. Vuonna 1990 ori oli vielä katsottu 42 pisteen eli kirkkaasti ykköspalkinnon arvoiseksi.  

W-ori Jedidjan Rufus oripäivillä 6-vuotiaana vuonna 2005. Poni sai rakennearvostelusta 40 pistettä (I palk.) ja on kyllä tehnyt minuunkin lähtemättömän vaikutuksen.  

WD-ori Derwen Queen's Counsel Vermon poninäyttelyssä 1999, jolloin se oli rotunsa paras ori ja vuoden voittaja III.

WD-ori Misskärrs Lacrimosa vuoden 2002 oripäivillä, jossa se sai 39 pistettä ja hyväksyttiin jalostukseen II palkinnolla. Lacrimosan tunnetuin jälkeläinen on tamma Moondelight Lucia, näyttelyiden vakiomenestyjä. 

WD-ori Flaming Butler oripäivillä 3-vuotiaana 2002, jossa se hyväksyttiin, mutta röntgen-lausunto katkaisi jalostusorihaaveet.

WD-ori Derwen Time Keeper oripäivillä 2002, jossa se läpäisi uusintatarkastuksen. Upea ori, jonka jälkeläinen Kotimäen Regént on minusta ehkä täydellisin welsh cob ikinä.

WD-ori Nebo Cariad Am Byth vuoden 2005 oripäivillä, jossa se hyväksyttiin jalostukseen II palkinnolla. En edes muistanut nähneeni tätä oria koskaan - ennen kuin löysin kuvan arkistoistani. 

Ponioripäivät on taas tulossa, 18. - 19.4. Ne pidetään tuttuun tapaan Ypäjällä.

Karkeloihin on ilmoittautunut kuusi welsh-oria. Viime vuonna olin welshien päivänä töissä, joten en harmikseni päässyt paikalle. Tänä vuonna päivämäärä on jo vahvasti merkitty kalenteriin.

Nykyään oripäivillä ei kyllä ole samanlaista jännitystä kuin ennen, koska jokainen eläinlääkärintarkastuksen läpäissyt welsh-ori saa lisenssin. Mutta yhtä kaikki on hienoa nähdä oriit puunattuina ja esitettyinä. Muissa näyttelyissä kun jalostusoreja näkee harmillisen vähän.