Ei ehkä sittenkään vain pikkuruhje

En oikein tiedä, mitä sanoa alla olevasta kuvasta, muuta kuin että v-tuttaa. Kuvassa on Albert uudessa yksiössään. johon se muutti perjantaina.

Aitaus näyttää kuvassa kamalan isolta, mutta laajakulma vähän ehkä hämää. Ainakin minusta se on tosi pieni, mutta pitää varmaan kysyä eläinlääkäriltä mielipidettä, kun hän huomenna on paikalla.

Vakioeläinlääkärimme oli käymässä muissa asioissa ja pyysin häntä tsekkaamaan myös Albertin kintun, sillä turvotus ei ole lähtenyt toivotusti laskemaan. 

Kun useiden koikkaloikkailujen lomasta sain Albertista esiin myös muutaman pätkän kaksitahtista askellajia, eläinlääkäri totesi ravin olevan ajoittain epäpuhdasta. Käynti oli sentään jo symmetristä, minkä olin toki itsekin havainnut.

Aluksi näytti myös siltä, että polvet ovat hirveän kipeät, koskapa niiden kopelointiyritykset lähinnä raivostuttivat Albertia. Kun saimme lisättyä tilanteeseen riittävän hyvää herkkua, eläinlääkäri sai palpoitua polvet ilman reaktiota. 

Lopputulemana oli, että turvotus on eläinlääkärimme mielestä sittenkin polvinivelessä. Hän ei kertonut, mitä kaikkea kauheuksia siellä voi olla, mutta oma veikkaukseni on, että nivelsiteissä on joku repeämä. Ehkä jopa molemmissa polvissa, sillä myös toinen polvi on edelleen turvoksissa.

Vaikka ollaan sairauslomalla, voidaan silti harjoitella asioita. Äipän varusteet istuvat Albertillekin. Ja kuolaimien ottaminen suuhun on Albertista kivaa, muut kuvan varusteet ihansama.

Se, minkäasteisesta vammasta puhutaan, selviää vasta ultrassa. Oma tohtorimme ei toimenpidettä suorittanut, vaan suositteli olemaan yhteydessä ortopediaan erikoistuneeseen eläinlääkäriin. Hän arveli kuitenkin, että jos vamma olisi erittäin vakava, varsa tuskin liikkuisi niinkään hyvin kuin nyt tekee. 

Eläinlääkäri ei raatsinut määrätä karsinalepoa, mutta kehotti kuitenkin rajoittamaan varsan omaehtoista liikuntaa tarhaa pienentämällä. Koska kaveri usein yllyttää Albertia juoksupuuhiin, pieni potilas joutui aitaukseen yksin.

Albert on sopeutunut yksineloon yllättävän hyvin. Toisaalta se on telonut itseään lisää. Nyt myös vasen etujalka on säärestä niin turvonnut, että säärestä polven yli on kutakuinkin suora linja. Onneksi etusäären kylmääminen on merkittävästi helpompaa kuin takapolven ja nämä kaksi onnistuvat yhtä aikaa. 

Huomenna tulee tallille se sama eläinlääkäri, joka röntgenkuvasi Albertin polven. En ole saanut tietooni, onko hänellä ohjelmassaan ultrauksen kokoinen kolo, mutta toivon parasta. Muussa tapauksessa joutunemme odottamaan ultraajaa paikalle vielä pari viikkoa, sillä sain yhden Vermon jalkaspesialisteista varattua tallikeikalle 14. toukokuuta.

Ärsyttää. Olisi pitänyt heti laittaa Albert sairastarhaan, vaikka eläinlääkärit eivät lepoa suositelleetkaan. Ärsyttää myös entistä enemmän oma tyhmyys, jonka takia tässä tilanteessa ylipäätään ollaan. 

Mutta, kaikesta huolimatta hauskaa vappua!

P.S. Albertilla kävi viikko sitten laserhoitaja ja hän tulee huomenna uudelleen. Jospa siitä edes jotain apua olisi.