sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Melkein kuin vaatekatalogista?

Kun selailee hevosblogeja, ei voi olla kiinnittämättä huomiota ulkoasullisiin asioihin. Jotkut blogit menisivät ihan täydestä ratsastusvarustekatalogeinakin. Tyylikkäitä ratsukkoja kauniissa kuvissa.

Sitten on tällaiset blogit kuten tämä meikäläisen.

Kaunis tausta, check, ihana syksyinen valo, chack, ponille nätit päävehkeet, check. Mutta kuka unohti stailata ihmisen? Kuva kahden vuoden takaa. Silloinen tallipaikka oli muuten katastrofi, mutta maisemat olivat nättejä.

Yritystä estetiikkaan on (ainakin silloin tällöin), mutta ihan kuin jotain menisi kuitenkin pieleen.

Miten he sen tekevät? Miten on mahdollista näyttää tallilla vaatekatalogin mallilta? Tai no, kysymyksen voisi ulottaa kaikkeen elämään, nimimerkillä alati nuhjuinen.

Meikäläiselle on (köyhähköstä) lapsuudesta asti paukutettu päähän, että likaisiin hommiin pannaan huonot vaatteet. Ja kokemukseni mukaan tallilla on keskimäärin likaista. En minä raatsi sellaisiin hommiin ostaa mitään satojen eurojen vermeitä. (Ainakaan itselle. Ponillehan voi helposti ostaa 200 euron loimen. Because she's worth it.)

Päätyikö kylmäsavesta isompi osa hihaan kuin ponin jalkaan? Ei hätää! Rönttövaatteet ovat runsas ja uusiutuva luonnonvara. Sitäpaitsi 90-luvun poolopaidat ovat älyttömän käteviä viileämmän kauden aluspaitoja. Onneksi taannoin havaitsin, että vastaavia myydään Lidlissä, heti piti pari ostaa.

90-luvun poolopaita in action. Ratsastaja on muutenkin harvinaisen edustava... Not.
On tosin myönnettävä, että tämäkin tädinalku on blogiharrastuksen aloittamisen jälkeen hiukan siistinyt talliolemustaan. Onhan kuitenkin kivempi, jos ponin ja tädin julkisissa yhteiskuvissa näkyy joku suunnilleen ihmisen muotoinen hahmo eikä suorakuutio, jonka päällä on pallo (ks. ylin kuva).

Agrimarketin alelaari on ollut suureksi avuksi, sillä sieltä saa tämän vuosikymmenen kuteita kympeillä (esim. alemman kuvan takki muistaakseni 30 e). Myös Hööksin ale on suositeltava apteekki, josta etsiä lääkettä talliestetiikan parantamiseen. Muutenhan Hööksin hinnoista ja edullisesta ei enää nykyisin ole perusteltua puhua samassa lauseessa.

Mutta tädin uusista tallivaatteista huolimatta emme vieläkään näytä siltä kuin kuvamme olisi repäisty katalogista. Syy tähän ei ole pelkästään pärstäkertoimellinen.

Huomatkaa merkittävästi siistiytynyt olemus.
Tämäkin takki on tosin sittemmin jo kulahtanut ja
vasta noin 15 vuotta vanhoista ratsastushousuista polvet kuluneet puhki.
Toisessa kengässäkin on iso reikä.
Oli uusi vaate sitten miten ihana ja istuva tahansa, kohta se on venynyt muodottomaksi.

Tästä olen päätellyt, että takkien taskuja ei oikeasti ole tarkoitettu tavaroiden säilytystä varten. Minunkaan taskuissani ei ole yleensä kuin kännykkä, avaimet, ponin nameja ja nenäliinoja. Joskus kädetkin. Jopa tämä määrä tavaraa riittää venyttämään taskut niin, ettei takki enää istu.

Sitäpaitsi oli takki sitten vanhan ajan öljykangastakki tai modernisti istuva softshell, puhdas se ei ole. Tältä kannalta on myös ihan sama, laittaako kulahtaneet tuulipöksyt vai istuvat ratsastushousut.

Vaate voi näyttää kaupan henkarissa hienolta, mutta hyvin pian käyttöönoton jälkeen siitä voi lukea ponin ruokalistan. Vähintään poni niistää uudenkarheaan asuun nenänsä ennen kuin yhtään kuvaa ehditään ottaa.

Ht.netissä joku oli kuvaillut tätä blogia näin: "Takaisin lähtöruutuun -blogi on tarina siitä miten rumasta ankanpojasta kuoriutui näyttelyväen ja tuomariston rakastama joutsen. Poni on kaunis kuin karamelli, nykyään. Tästä on suunnitteilla baletti jonka pääosan esittää ponikaunotar itse."

Muuten varsin osuvasta kuvauksesta on unohdettu kokonaan blogin kädellinen päätähti eli ponitäti, jonka tallilook on bloginpidon aikana kehittynyt merkittävästi. Vieläkään ei olla siellä varustekatalogissa, mutta ainakin Agrimarketin alesta löytynyt lemppariliivi on ollut monien heppailukuvien pelastus.

Huomaa myös koko ratsukon värikoordinaatio.

Vai mitä? Alla vertailukohta reilua kahta vuotta aiemmasta suosikkitalliasusta.

Asu olisi ehkä edelleen käytössä, ellei housuihin olisi tullut melko iso reikä haaruksiin. Vaatteet ovat niin heikkoja nykyään.



35 kommenttia:

  1. Hei olen miettinyt ihan samaa! Miten ihmeessä jotkut onnistuvat näyttämään koko ajan siltä, että ovat tulossa jostain muotikuvauksista?? Vaikka itsellekin on kertynyt melkoinen kasa jopa ihan laadukkaitakin hevos/ratsastusvaatteita, niin silti tallilla pyöritään rikkinäisissä ulkoiluhousuissa. Ja jos vaate ei ole rikki, niin ainakin se on likainen tai ei ainakaan istu käyttäjän päälle. Monet ostamistani vaatteista on ostettu käytettynä. Viimeksi eilen ihailin aivan mielettömän upeata takkia liikkeessä, mutta eipä tullut heti mieleen ostaa monen sadan euron rotsia tallikäyttöön. Tosin rahat on suunniteltu muutenkin käytettäväksi ihan muihin juttuihin.
    Aiheesi oli tosi ajankohtainen, sillä olen ihan hetken kuluttua lähdössä tallille ja ystäväni on tulossa ottamaan kuvia. Siksi yritinkin kaivella vähän siistimpää päälle. Saa nähdä onko vaatteet siistit vielä kuvissa :) Siistien ja hienojen vaatteiden lisäksi jotkut nyt vaan näyttävät valokuvissa mielettömän kauniilta ja sitten on tällaiset itseni kaltaiset, ah, ei niin valokuvaukselliset ihmiset... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muotikuvauslook on minulle täysi mysteeri ihan kaikessa elämässä. Vaikka kuinka pynttäytyisin niin aina onnistun näyttämään nuhjuiselta. Epäilen, että kyseessä on joku geenivirhe. Minulle on myös aika monta kertaa huomautettu töissä, että minulla on mutaa naamassa (lähinnä siis iltavuorossa, kun olen käynyt sitä ennen tallilla).

      Kadehdin valokuvauksellisia ihmisiä.

      Poista
  2. Eikä miten mua nauratti kun luin tätä :D Kuvittelen monesti olevani ihan siisteissä kamoissa mutta sitten valokuva kertoo karua kieltään. On myös asioita joille ei voi mitään: jos on edes kohtalaisen soukat jalat (tai ne saa näyttämään soukilta kun Pikeurit pitää ne kasassa...) mutta kengänkoko 41 ja tykkää käyttää Sievin turvatyökenkiä tai Agrin teräskärjellisiä monttusaappaita, tulee kuvaan väkisinkin sellainen tahaton Pelle Hermanni -efekti.

    Ja näistä jalkineista puheen ollen: muotikatalogityyppisissä hevoskuvissa minua kirvelee aina suuresti se, miten hevosten kanssa ollaan jossain sysipusikossa ihanasti taluttelemassa - ilman hanskoja ja jaloissa pikkutennarit. Olenko minä ainut jonka varpailla on tanssittu polkat ja valssit ja jolta on nylonliina kuorinut nahkat kämmenistä niin monta kertaa, että turvallisuus on ruvennut ajamaan tyylikkyyden edelle? Ja kultaisella 90-luvulla opittiin, ettei hulmuava/puoli naamaa peittävä kaulaliina ole tallivaruste. Nykyään se järkälemäinen mytty peittää joka pimukan kasvot suunnilleen heinäkuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin sijoittuvalla ajanjaksolla. T. Nipo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän sama ongelma täällä noiden kenkien suhteen. Ihan 41-koon kenkää minulla ei ole, mutta tällaiseen 158-senttiseen varteen yhdistettynä myös koko 39 on riittävän silmiinpistävä. Minulla on muuhun kokoon nähden myös iso pää ja isot kädet.

      Minulla on joskus 90-luvulla ollut tallikenkinä aina sellaiset purjehduskengät, jotka olivat silloin muutenkin muodissa. Pitkään oli lenkkarit, mutta nykyään kyllä aina saappaat. Mutta kyllä joskus tekee pahaa, kun porukka näyttää tallilla sipsuttelevan jossain varvastossuissa... Sellaista minulle ei kyllä ole ikinä tullut edes mieleen tehdä.

      Sinänsä on jännä, että toisaalta turvavarusteita käytetään nykyisin huomattavasti enemmän kuin ennen, mutta sitten toisissa asioissa mennään ihan eri suuntaan.

      Poista
  3. Viime aikoina olen ollut varsin ihastunut muuan Virolaisen hevostarvikeliikkeen facebook mainoksiin. Mielestäni korkokengät ratsastushousumainoksessa osuvat kuin nenä poskeen.

    Noinkohan sitä kehtaisi edes ääneen ajatella omaa tallilookiaan tai ottaa siitä todistusaineistoa kuvamuodossa. Nolointa ehkä myöntää, että siinä tuhannen paskaisessa takissani ja risoissa saappaissani saatan eksyä myös paikalliseen ruokakauppaan. Että ei vaan tallilla vaan ihan ylipäätään elämässä..

    Ahdistusta herättää lähinnä lähinaapurin aina niin siisti olemus vaikka ihan samoja tallihommia sekin tekee ja hevosia on 20 enemmän kuin minulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä, eivätkö kaikki olekaan tallilla korkokengissä? ;)

      Naapuriisi viitaten, jotkut vaan onnistuvat näyttämään aina tyylikkäiltä! En tajua! Miksen minä voi näyttää? Ja kyllä, monet kerrat on käyty niissä törkyisissä tallikamppeissa myös kaupassa. Se kyllä hiukan hävettää, jos siellä vaikka on joku hevosallergikko.

      Nyt kun käyn vain yhdellä tallilla niin tallikamppeita on riittävästi myös vaihdettaviksi asti - eli yritän pestä vaatteita vähän useammin. Tosin eihän niitä voi jatkuvasti pestäkään, sehän kuluttaa!

      Poista
    2. Tänään just suoraan tallilta menin ruokakauppaan (kengät sentään vaihdan kahvihuoneessa aina arkikenkiin, säilytän tallikengät nykyään tallissa) ja häpesin siinä kassajonossa. Kuvittelin miten kaikki miettii miten voin haista niin pahalle. Kunnes tajusin, että selässäni lukee "Tallimestari". :D Kylläpä helpotti kun synninpäästö on brodeerattu sinne selitykseksi. ;)

      Poista
    3. :D Minä yritän mahdollisimman paljon käyttää ratsastushousuja, ehkä niistä selviää hajun syy. Nuhjuisissa tuulipöksyissä tuntuu nolommalta, tekisi mieli selittää kaikille, että tulen tallilta, en aina näytä ja haise näin pahalta. Taas yksi syy pestä tallivaatteitakin välillä.

      Poista
  4. Haha, no tottakai tallille siirretään ne vaatteet jotka eivät siviiliin enää kelpaa :D Shettisharrastajalla tämä ongelma on erityisen paha, koska ratsastusvaatteita ei tarvita. Kulahtaneisuus huipussaan siis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan strategiani pari vuosikymmentä oli se, että tallivaatteiksi siirrettiin ne mitkä päällä ei kehdannut enää missään muualla näyttäytyä. Tästä on seurannut se, että 90 prosenttia menneisyyden heppakamujen kanssa otetuista yhteispotreteista on täysin julkaisukelvotonta materiaalia. Ei niitä oikein viitsisi katsoa edes kotialbumista.

      Se, että nykyään myös ratsastan tallilla, on kyllä vähän auttanut tähän ränsistyneisyysongelmaan. Koska vaikka muuten olen kulkenut ties missä rääsyissä, satulaan noustessa on aina pitänyt olla ratsastushousut. Niitäkin tosin olen vasta pari viime vuotta osannut ostaa oikeassa koossa. Kuulemma kun niiden pitäisi istua eikä lököttää takapuolesta.

      Poista
  5. Mä pääsen hei samaan katalogiin kuin sinäkin! Mitä jäätävämpiä yhdistelmiä ja riepuja onkin tallikamppeiksi tullut säästettä. Onneksi nyt viime vuosina olen löytänyt alennusrekeistä tämän vuosituhannen urheilutekstiileitä ja niiden tekniset etuisuudet ovat saaneet minut luopumaan ikivanhoista ysärivärityksisistä toppakamppeista ja tekniset paidat olen vallan omaksunut talvikauden ja kesäkuumien treeneihin.

    Sitä en ymmärrä, miten ihmisillä on kuvissa aina puhtaat ratsastushousut ja paidat?? Minusta tuntuu, että kun pääsen autosta ulos kaikki mahdollinen ja mahdoton irtopöly alkaa imeytyä kohti tummia housuja, jotka ovatkin ennemminkin harmaat kun niitä tarkastelee. Ja Sannan tavoin saan aina kauhun väristyksiä nähdessäni "ihquissa" kuvissa paljain kätösin nailon narusta kiinnipitävän converse/ballerina "suojatuin" jaloin. Tai sitten minulla on vain huono kipukynnys, kyllä kerran liinan polttamat kädet on aina verhottu kunnon hanskoihin ja kengätkin on pääsääntöisesti jotain tukevaa materiaalia tai nahkasaappaita kun hevosten kanssa asioin. Ilman korkoja ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Kieltämättä on kivempi esim. ratsastaa, jos on siihen tarkoitetut varusteet päällä. Ja teknisiä vaatteita olisi kyllä oikeasti hyvä hommata. On kuitenkin huomattava, että ylimmän kuvan takki oli muodikas silloin kun sen ostin. Nykyään ei kai kukaan enää hommaa öljykangastakkeja, niitä on niin hankala puhdistaakin (mistä tietysti seuraa se, ettei omiani ole ikinä puhdistettu saati uudelleenkyllästetty).

      Tuota puhtausasiaa olen itsekin ihmetellyt. Toisaalta pesen esim. tallihousujani siinä vaiheessa kun alkaa hävettää kävellä ne jalassa töistä autolle, vaihdan siis aina tallikamat päälle töissä. Mutta tuntuu olevan ihan sääntö, että jos on mahdollista likaantua niin likaantuu. Ja tallillahan niitä likaantumismahdollisuuksia on ihan rajattomasti. Esim. jos laitan melassivettä ponille niin sitä melassia on väistämättä heti vaatteissa.

      Poista
    2. Nyt kun Laura nosti nuo tekniset materiaalit esiin niin kommentoin vielä: kävin hetki sitten Hööksin myymälässä katselemassa eikä siellä ollut myynnissä yhtään urheiluun tarkoitettua paitaa. Oli neuletta ja hupparia ja sensellaista, mutta ei yhtään urheiluvaatetta. Olin ällistynyt.

      Poista
    3. Olen kiinnittänyt huomiota samaan Hööksin katalogeissa. Eivät suurelta osalta eroa esim. Elloksen luettelosta muuten kuin että mallit poseeraavat hevosten kanssa.

      Kun siivosin lapsuudenkodissa remontin alta niin löysin 90-luvun Inwell-kuvaston. Kuvasto oli suunnilleen Hööksin tarjouslappujen kokoinen eikä siellä ollut vaatteita muita kuin parit ratsastushousut. Niin että ei "ennen" edes ollut tarjontaa samalla tavalla kuin nykyään.

      Poista
    4. Ostattekos te likat tallivaatteenne oikein muotiliikkeistä? Meikää palvelee cittarin ja prisman alelaarit ;)

      Okei, okei, housut ja saappaat haen liikkeestä, mutta eipä tulsii mieleenkään maksaa HV Polo pikeepaidan täyttä hintaa kun samantyyppisiä paitoja saa marketista halvemmalla. Olen siis tyylitön, ja saitakin vielä!

      Poista
    5. Mä vannon agrimarketin nimeen! Siellä kun on ale niin tuotteita saa oikeasti alehintaan, ja ihan kelpo releitä jos ei vierasta horzen merkkiä helmassa ;) Ja urheilukauppojen aleista haen tekniset t-paidat, nyt tarttis löytää pitkähihaista teknistä vaatetta. Minä ainakin haisen kunnnon ratsastuksen jälkeen ihan joltain muulta kuin ruusunnupuilta, kyllä saattais potuttaa kun se hienkrääsä palaisi kiinni siihen satasen HV Polon pikeeseen :D

      Poista
    6. Lasketaanko Hööks ja Agrimarket muotiliikkeiksi? XXL:stäkin olen muutaman mielestäni kivan vaatekappaleen hankkinut. Shoppailen lähinnä aleissa. En muista, että olisin täydellä hinnalla ostanut mitään tallivaatetta.

      Marketeista en pahemmin osta, kun niiden koot ovat yleensä aika reiluja eikä S:ää pienempää ole. Muoti- tai ratsastustarvikeliikkeissä S-koko on yleensä ihan hyvä, marketissa iso.

      Poista
    7. Okei, nämä maaseudun agrimarketin alelaarit tunnistan itsekin. Hööksiltä olen viimeksi ostanut nahkasaappaat :0 Joita nyt säästelen ettei ne tule likaisiksi.

      Poista
    8. Ei kannata missään tapauksessa liata nahkasaappaita. :D Minäkin olen kyllä miettinyt, ratsastanko tarpeeksi että sellaiset kannattaisi hankkia.

      Poista
  6. Ihanaa, että meitä on useampia. Saamme käydä katsomassa muidekin otoksia ja costyymiä ja lievästi hymyillä, että on niitä muitakin, jotka eivät vaatteilla koreile. :D Minun on valitettavasti myönnettävä, että hieman olen kiinnittänyt huomiota ulkoseen costyymiin, sillä se, missä normaalisti viihtyisin, ei taitaisi monenkaan katsetta kestää. Jos saisin päättää, pukeutuisin kaikkialle siihen jumpsuittiin, on muuten tosi kiva asuste. Laittaisin sen töihinkin, mutta kai se on jotain tasoa edes hyvä ylläpitää. On minulla jumpsuitti tosin ollut tallilla päällä, silloin kun mennä humpusteltiin hevosen kanssa, mutta muutoin olen jo saanut elämäni ensimmäiset ratsastussaappaat jne.

    Mutta hevosella on kyllä aika mukavat loimet ja huovat sun muut härpäkkeet, tosin aina eivät mene sävysävyyn. Ihan hyvillä mielin voin laittaa mustat jalustinhihnat ruskean satulan kanssa ja päävehkeetkin voivat olla mustat satulan väristä huolimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tallivaatteissa on kyllä ihan ehdottoman tärkeää se, että ovat mukavat päällä! Olen viime aikoina ostanut paljon ns. sopivan kokoisia ratsastushousuja, mutta tallilla kuljen silti niissä vanhoissa, jotka lököttävät joka kohdasta. Sitäpaitsi eihän niitä uudenkarheita raatsi missään tallihommissa kuluttaa.

      Hassua on kyllä se, että ponin päälle haluan laittaa nättejä juttuja. Suitsien ja satulan pitäisi mielellään myös olla samaa väriä sekä satulahuovan sointua suojiin. Toisaalta ei kyllä tuota ongelmia laittaa ruskeaan loimeen mustaa kaulakappaletta.

      Poista
  7. Mullekin on pienenä opetettu, että tallille mennään niissä kaikissa huonommissa vaatteissa :D Mm. isoäidiltäni, siskoiltani ja tädiltäni olen saanut vanhoja tuuli- ja toppatakkeja sekä ulkohousuja, joita sitten oon tallilla käyttänyt. Myös heidän vanhat villapaidat/ hupparit ovat päässeet tallilla käyttöön.
    Sain hyvän opetuksen siitä, mitä seuraa kun pitää "lempivaatteita" tallilla - yks ori nappas mun lempi t-paidasta palasen irti tosta rinnuksilta. Sen jälkeen en oo kalliissa vaatteissa käynyt tallilla, ellei oo sit joku "pika homma" et talutan vaa hevoset sisälle tmv. (Ja sittekin niissä "arkikengissä" on aina jtn mutaa ja purua ja kaikkea....)

    Kyllä mä nykyään jo näin 24 vuotiaana vähän mietin kun lähdetään raveihin/ näyttelyihin tai valmennukseen, että jotain siistimpää päälle. Mutta kotitallilla (just puhuttiin tallikaverien kanssa) että ollaan aina niin likaisissa ja vanhoissa vaatteissa siellä, että huh huh... :D

    Mun hevoset oli vuokratallissa kolme vuotta missä oli pari nuorta ratsastajaa - siellä kauhistelin kun ne teki tallihommia KL- hupparit päällä ja heittelivät kalliita kypäriä (ovh 250e) pitkin lattioita... :s
    Noh, onneks he ei useinkaan lianneet itseään, toisin kun minä (mä vaan saan aina vaatteeni ja itteni likaisiksi ja heiniä hiuksiini tallilla...) :)

    Jokainen siis toki saa pukeutua tallille miten haluaa, mutta itse olen niin kömpelö ja sotkuinen, että en tahdo että kalliilla ostetut vaatteet likaantuu tai ratkeaa/ menee rikki tallilla.. Kun siellä mä vaan aina sählään jotain :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, totta kai jokaisella on oikeus pukeutua miten haluaa. Mutta joskus vähän silti hävettää oman habituksen rönttöisyys. Toisaalta sitten ihmetyttää, miten kukaan raatsii laittaa niitä sikahintaisia vaatteita tallille, jossa ne kuitenkin menevät likaiseksi.

      Oma mottoni on, että mitään niin kivaa ei pidä panna tallille päälle, että sen pysyvä likaantuminen harmittaisi.

      Ja siis tuollaisiin julkisiin tapahtumiin osallistuminenhan on sitten eri juttu. Itsekin olen erittäin tarkka siitä, millaisessa asussa juoksen ponin kanssa näyttelykehässä. Siellä on etiketti, jota noudatetaan.

      Poista
  8. Avain kuvauksellisiin tallikamppeisiin ei ole ostaa sitä varten sadan euron takkia, vaan ostaa normikäyttöön vain kivoja vaatteita. Kun nämä kivat vaatteet sitten nuhraantuu ja siirtyvät tallivaatteiksi, ovat ne kuitenkin vielä niitä kivoja vaatteita, jolloin ei ole enää mitään kamalaa myöskään tallilla käytettäväksi. Kuvistahan ei näy onko villapaidassa nukkaa tai onko tummansininen haalistunut ;). Istuvien vaatteiden käyttäminen on myös turvallisuusjuttu ja ajan kuluessa kehittyy haukan katse halpamerkkien alennusmyynteihin! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta niinhän nämä minunkin vanhat tallivaatteeni ovat siirtyneet arkikäytöstä tallille. Muoti vaan ehti välissä muuttua. Ja olen minä vuosituhannen vaihteen tienoillakin ostanut ihan tallikäyttöön tarkoitettua kampetta, vaan muoti on muuttunut.

      Nykyään tietysti ei ole enää tätä ongelmaa, kun vaatteet eivät kestä monia vuosikymmeniä, hyvä jos monia vuosia.

      Poista
  9. Ai hele, että mie repeilen täällä.. xD On tosiaan savet pitkin hihoja, melassit takin helmassa, suuvaahdot rinnuksilla ja iltapuurot hupussa. Hellyyttävintä on, että kahdessa paidassa on hihansuut ikuisessa rutussa (vaikka on pesty moneen kertaan), koska Hulda lutkutti niitä salaa viime kesänä. :D Aaaws.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aww tosiaan. Varsat. <3 Kokemuksesta voin myös kertoa, että psyllium tarttuu trikoopipoon ihan samalla sitkeydellä kuin ponin suolessa olevaan hiekkaan. Ei liene tarpeellista selvittää, millä tavalla tämän opin. Nykyisin pipo on kyllä jo puhdas, ainakin hetken.

      Poista
    2. Rypsiöljy on sitten vielä tarina erikseen. Nimimerkillä: Miksi pumppupullo aina räiskii vain minulle?

      Poista
    3. Ah, öljy, varma tapa saada vaatteisiin pysyviä tahroja. :D

      Poista
  10. Ihan sama juttu mulla aikoinaan tallilla ja nykyisin koiran kanssa puuhastellessa. Mettäkamppeet päällä marssin matkalla paikalliselle absille ja järkytän ihmisiä lookillani. :D :D Ihana tää sun blogi! :) -Hanne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syytän 90-lukua. :D Voi olla, että niitä 90-luvun kuvia on kirjeitse lähtenyt sinne sinunkin suuntaasi. Niin ja kiva että tykkäät blogista. :)

      Poista
  11. Kiva postaus! Jään seurailemaan blogia! Itsellä ei ainakaan vaatteet pysy tallilla puhtaana, ainakaan tälläsellä säällä :D eniten kummastuttaa ain ihmiset, jotka jo tallilla pyörivät valkoisissa kisahousuissaan ja onnistuvat vielä kisaamaan samoilla housuilla, ilman suurempia värieroja valkoisesta.

    Talvella ei nyt kiinkään likastu, mutta kurakelit ja kesä... Joskus jos kuviin pitäisi laittaa siistinpää, ainoa vaihtoehto on hoitaa poni ja sitten vaihtaa vaatteet. Tumma onneksi kiitollinen väri :)!
    Itse en uutena kalliita osta, mutta tutuilta ja kirppareilta saa parilla hassuilla eurolla jo todella kivaa vaatetta päälle!

    Mutta tosiaan, aivan mahtava kirjoitustyyli, ja asiaa täydestä aiheesta, tykkäsin :D!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu jos on joku oikein kuvaustilaisuus tai vaikka näyttely niin en todellakaan hoida ponia niissä vaatteissa, missä pitäisi esiintyä... Ei toivoakaan, että ne säilyisivät puhtaina!

      Kiva kuulla, että tykkäät ja tervetuloa lukijaksi!

      Poista
  12. Putosin aivan täysin, tää kertoo mun elämästä :D Mä vielä ratsastan täällä Aulangon maisemissa, on kyllä niin superhienoa katsella hienoa hevosta hienoissa maisemissa vierellään ryönäroope.

    Nyt kesällä kuitenkin panostin sellaiseen luksukseen, että mulla on yksien ratsastushousujen sijaan kolmet. Ei mulla silti puhdasta paria ikinä ole, mutta enemmän mahdollisuutta yrittää silti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, Aulanko, olen niin kateellinen teille kaikille niistä maisemista. Luulen, ettei niitä voi pilata edes ratsastajan epäsiisti look. :D

      Minullakin on hirveä määrä ratsastushousuja, on ollut pakko hankkia kun parhaimmillaan olen käynyt 3 eri tallilla samalla viikolla enkä halua kuljettaa pöpöjä tallilta toiselle, joten olen hankkinut useita asukokonaisuuksia.

      Viime aikoina olen myös hankkinut parit mielestäni tosi hienot ratsastushousut. Harmi vaan ne ovat olleet niin hienoja, ettei niitä ole paljon raatsinut käyttääkään. Nyt olen ottanut ne käyttöön, niissä onkin näköjään joku likaa hylkivä pinta ja näyttävät edelleen ihan hyviltä, vaikka ovat olleet jo ainakin viikon käytössä yhteen menoon!

      Poista