keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Flunssaa ja allergiatestin tuloksia

Positiivinen ajattelu ei oikein kannata ainakaan meille Mr. Murphyn lakeja noudattaville.

Pari viikkoa sitten olin sellaisessa epätavallisessa onnellisuuskuplassa, jossa kaikki tuntuu onnistuvan ja poni on elämänsä voimissa, terveen ponin vertaisissa. Menin ajattelemaan, että olenpa saanut jo pitkään ratsastella Ruusalla yhteen putkeen, jopa kolme viikkoa.

Nyt ei ratsastella. Nyt on flunssa. Ei tässä nyt onneksi mitään ruumiinlämpöennätyksiä ole tavoiteltu, mutta lenssu on kyllä ollut myös kuumemittarin todennettavissa.

Pikkuflunssa, voisi sanoa, jos poni olisi terve. Keuhkokroonikon tapauksessa sellainenkin aiheuttaa hiukan ylimääräistä painolastia ponitädin sydämeen. Taustalla lienee kortisoni, jota Ruusan nenästä on tässä syksyllä tupsuteltu sisään hengityksellisesti hankalan kesän päätteeksi.

Ponilapsi sairastaa.

Kortisonilla on tietysti hoidettu rimpulan perussairautta, IAD:ta. Sen hoidossa olen tarttumassa viimeiseen lääketieteelliseen oljenkorteen: siedätyshoitoon. (Paksunnan nämä avainsanat, niin kiireelliset tai muuten kärsimättömät lukijat voivat poimia ne muun jaarittelun lomasta.)

Ennen tämän äsken mainitun kortisonikuurin aloittamista rimpula sai luovuttaa putkilon verta tutkimustarkoituksiin. Nyt olen viimein saanut allergiatestin tulokset (ne olivat tulleet jo aikaa sitten, eivät vaan olleet muistaneet sieltä eläinlääkäriasemalta soitella).

Tarkkasilmäinen voi tästä kuvasta nähdä räkää sieraimessa.
Eikö olekin edustavaa ottaa ponin pärstäkuvia laajakulmalinssillä?
Positiivisen tuloksen allergiatestissä antoivat seuraavat asiat: D. farinae, aspergillus fumigatus ja acarus siro sekä pujo. Googlen avulla suomensin, että latinankielisten nimien takana lymyilevät pölypunkki, eräs homelaji ja jauhopunkki. (Olen aina inhonnutkin punkkeja.)

Mainituista allergeeneista poni on eniten yliherkkä pölypunkille ja jauhopunkille, mutta ei millekään kovin dramaattisesti.

Niinpä siedätyshoidolta ei näytteet ottaneen eläinlääkärin mielestä voi odottaa kovin kummoisia tuloksia.

Tehokkaampaa kuulemma olisi yrittää välttää altistusta ja hoitaa tarvittaessa kortisonilla. Mutta sitä lajia on jo yritetty, ei kovinkaan kestävin tuloksin. (Tosin vastaanottovirkailijan suosittelemaa keinoa, pussissa ostettujen rehujen pakastamista punkkien tappamiseksi, en ole vielä kokeillut.) Joten nyt yritetään tätä.

Puhelinkonsultoinut eläinlääkäri, kyseisen eläinlääkäriaseman omistaja, sen sijaan kannusti antamaan nuorelle ponille vielä tämän mahdollisuuden. Kyynikko voisi sanoa, että klinikan omistaja epäilemättä toivottaa tervetulleiksi myös kalliihkon hoitomuodon tuomat lisätulot.

Niin tai näin, päätöksen hoitojen aloittamisesta teki kuitenkin ponin omistaja, joka on valmis kurkkaamaan minkä tahansa kiven alle - vaikka hintavankin. Sitten, kun on aika päästää irti, haluan olla varma, että tein kaikkeni. Koska poni voi nyt (flunssaa lukuunottamatta) erinomaisen hyvin, uuden hoidon kokeilu ei aiheuta sille kärsimystä.

Älkää kysykö, kuinka paljon siedätyshoito tarkalleen ottaen maksaa - en minäkään kysynyt.

Aiempien aihetta sivunneiden keskusteluiden perusteella kuitenkin odotan, ettei hinnan pitäisi olla muutamaa satasta suurempi. Kolminumeroinen luku on pieni hinta toivosta, vaikka sitten pienestäkin.



Nyt odotamme siedätysseerumeiden valmistumista. Niitä olisi tädin ihan ite tarkoitus tökkiä poninsa lihaan, siis neulalla.

Onneksi Ruusa on jo varsin rutinoitunut neulatyyny eikä todennäköisesti ohutta neulaa edes huomaa. Tädilläkin on lyhyt piikityskokemus muutaman vuoden takaa, toisesta ponista tosin. Draamaa emme tästä toivottavasti saa aikaiseksi, ellen sitten pyörry laskun saadessani.

P.S. Aikaisemmassa allergiatestissä 2,5 vuotta aiemmin Ruusalla todettiin lievä allergia suolaheinälle ja jollekin ulkoloiselle, jonka latinankielinen nimi ei jostain syystä jäänyt mieleen. Nyt niitä ei listalla näkynyt.


14 kommenttia:

  1. Onpa mielenkiintoista! Kaikkea ne tosiaan keksii eläimillekin kokeilla, mutta toivotaan, että homma toimii halutulla tavalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kai eläimiä voi hoitaa nykyään melkein kaikilla samoilla konsteilla kuin ihmisiäkin. Kovin suuria odotuksia ei tämän suhteen ole, mutta toki toivon että tästä olisi apua. Nuo allergeenit kun ovat vähän sellaisia, että niitä on vaikea välttää. Päivitän varmasti aiheesta lisää hoidon edetessä.

      Poista
  2. Minkä labran testin teitte? Kesäihottumaisia testaillaan aika paljonkin, kuulemma kahden päälabran (en tiedä onko muitakin vaihtoehtoja) testit voivat olla täysin toisistaan poikkeavia. Niin, ja siedätyshoito ihan jopa edullistakin, jos en ihan väärin muista niin maksimissaan pari sataa vuodessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näköjään on lähetetty Tampereelle. Aikaisemmasta testistä minusta sanoivat, että lähettivät sen johonkin Amerikkaan. Täytyy nyt toivoa, että on oikeat allergeenit siedätyksessä. Itse kyllä odotinkin, että homeallergiaa olisi, koska Ruusa on altistunut homeelle siellä epäonnisesti valitussa tallipaikassa.

      Poista
    2. Mun koiran siedätys on juuri tuolta jenkkilästä. On ollut huikea apu! Toivottavasti teilläkin helpottaa. :) - Hanne

      Poista
    3. Siedätyshoito kaiketi tepsii paremmin iho-oireisiin, mutta pitäähän sitä kokeilla. Toivotaan parasta!

      Poista
  3. Jännittävää, päivitä ihmeessä lisäkuulumisia aiheen tiimoilta. Toivottavasti räkäily menee ohi ilman suurempia sydämentykytyksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivitän toki. :) Tänään oli ensimmäistä päivää lämpö melko normaaleissa lukemissa ja poni on jo pari päivää ollut melko pirteä talutettava tallista tarhaan. Toivottavasti tämä tästä.

      Poista
  4. Vipsuhan on kanssa moniongelmaisena allergikkona myös allerginen parillekin homeitiölle ja pahanlaisesti. Lohdutan sinua nyt, se pystyy elämään asian kanssa. Mutta tallipaikkojen kanssa sai olla extratarkkana.

    Meille(kin) sanottiin, ettei moniongelmaisen kanssa kannata siedätystä edes harkita, joten kuulen uteliaana, miten teillä menee. Pari kertaa olen miettinyt seerumisiedätystä, mutta unohtanut sen sitten..

    Tsempit taas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähinnähän tämä allergiatestaus nyt oli sen takia, että jos voisi tehdä ponin eloa helpommaksi, koska tänä vuonna oireilua on ollut paljon. Mutta näissä hengitystieongelmissa siedätyksen teho on ilmeisesti vähempi kuin iho-oireissa. Katsotaan nyt kuitenkin tämäkin kortti.

      Poista
  5. Tsemppia. Raskasta on noiden terveysongelmien kanssa. Olen kuullut etta syottavat allergisille hevosille ihan jotain spesiaaliheiniakin jotka tietysti maksavat mansikoita. ProHay nimeltaan muistaakseni. Toivottavasti siedatyshoito auttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tsemppiä tässä on tarvittu paljon vuosien varrella. Säilöheinällä Ruusa on nytkin, ei tosin ProHaylla mutta pääasia, että ei ole kuivaheinää. En odota siedätykseltä suuria, mutta kokeiltavahan se on.

      Poista
  6. Ainakin koirapuolella varastopunkkiallergioissa kuivaruoka pitäisi säilyttää pakastimessa. Tarkoitus ei ole tappaa punkkeja vaan estää punkkeja iskemästä avattuun säkkiin. Hevosten rehuista en ole tutkimuksia nähnyt (enkä etsinyt), mutta koiranruuat ovat pääsääntöisesti punkittomia avaamattomassa säkissä ja punkit tulevat ruokaan, kun avattua säkkiä säilytetään kotona. Ilmatiivis säilytysastia ajaa saman asian.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista. 20 kilon rehusäkkiä on kyllä melko vaikea säilyttää pakastimessa, etenkin kun tallilla ei varsinaisesti ole pakastinta. Ilmatiiviitäkään eivät säilytysastiani taida olla. Pitää tätä vähän pohtia.

      Poista