Takaisin hommiin

Ruusan elämä on ollut monta viikkoa melkoista löysäilyä, kun omistaja ei ole sen ruumiinlämmön sahailun vuoksi uskaltanut tehdä sen kanssa mitään. Ei, vaikka poni itse on ollut sitä mieltä, että olisi kiva vähän juoksennella tai loikkia vaikka ihan tarhasta talliin taluttaessa.

Käytännössä yhteinen tekeminen on jäänyt lämpömittarin uittamiseen peräsuolessa. Tosi hauskaa siis molemmille... (Not.)

Perjantaina sain viimein rimpulan luo eläinlääkärin, jonka tehtävä oli verikokein todentaa ponin terveydentila. Ja jipii, tulehdusarvot olivat normaalit eli ei muuta kuin hommiin.

Aloitimme heti lauantaina, jolloin laiskuus voitti ja Ruusa pääsi jumppaamaan omaehtoisesti kentällä. On huomioitava, että laiskuutta oli vain omistajassa. Ponissa ei laiskuutta näkynyt eikä aloitus siten ollut ihan niin kevyt kuin olin suunnitellut. Aika lailla mentiin iloisesti häntä suorana.

Sunnuntaina oli sitten pitkien ohjien vuoro. Energiaa riitti tähänkin sessioon, niin hyvässä kuin pahassakin.

Kelpaa ainakin minulle! Kun kuvattomissa ohjasajojutuissa olen sanonut, että poni alkaa olla ravissakin aika kiva, olen tarkoittanut tätä. Tämän kun saisi siirrettyä ratsaillekin.

Ei ehkä ihan sitä, mitä haettiin.

Perjantaina käynyt eläinlääkäri oli muuten sama kuin se, joka otti Ruusasta alkusyksystä verta allergiatestejä varten. Silloin rimpulan terveydentila oli siinä mallissa, että mielessä pyörivät lopulliset ratkaisut. (Blogiin en tästä kirjoittanut, koska en siinä vaiheessa kyennyt ottamaan vastaan mitään kommentteja aiheesta.)

Tätä taustaa vasten ei ihme, että eläinlääkäri oli selvästi hämmästynyt vastassa olleen ponin pirtsakkuudesta. Vielä hämmästyneempi hän oli keuhkoja kuunnellessaan: alkusyksystä hengitys selvästi vinkui, nyt kuulosti ihan normaalilta.

Eläinlääkärin hoitosuositus tässä vaiheessa oli siis sama kuin mihin omistajakin on päätynyt eli paljon liikuntaa niin, että ponin kunto kasvaisi. Tarkoitus olisi saada kaikki irti jäljellä olevasta keuhkokapasiteetista. Jos keuhkot saadaan mahdollisimman tehokkaiksi, kevään ja kesän oireilukin saattaa olla vähäisempää.

Toivotaan parasta, sillä en halua Ruusalle enää toista tukalaa kesää. Mutta nyt nautitaan tämänhetkisestä hyvästä tilanteesta - kuin viimeistä päivää.