keskiviikko 2. syyskuuta 2015

"Nyt on kyllä lyhyt selkä" - Minä sydän Hipposportin satulansovittajat

Jo aikaisemmissa omatoimisovituksissa on käynyt ilmi, että satulan löytäminen lyhytselkäiselle pikkuponille ja lähes aikuisen kokoiselle ratsastajalle ei ole amatöörin hommia. Koska myös lähin ammattilaispiste oli nyt palannut lomilta, suuntasimme tänään sinne eli Hipposportin satulastudioon.

Ensimmäisenä satulasetä toiveikkaasti nosti rimpulan selkään 16-tuumaista Prestigen koulupenkkiä, jollainen hänen perheensä pikku-welshillä kuulemma on. Mutta jokusenkin satulan Ruusan selkään nostaneena näin välittömästi, että e-ei.

"Nyt on kyllä lyhyt selkä", parahti setä paikannettuaan Ruusan viimeisen kylkiluun, ja kutsui toisenkin satulasedän asiaa ihmettelemään.

Kyllä, Ruusan kylkiluut ovat keskittyneet sen verran lyhyelle alueelle selässä, että sopivia minipaneeleita ei sovitusstudion lukemattomilla satulatelineillä ensihätään levännytkään.

Sedät tutkailivat satulanvalmistajan esitteitä ja päätyivät siihen, että muotoilultaan sopiva penkki voisi olla brittiponien selkään suunniteltu malli. Onhan rimpulakin sukujuuriltaan nimenomaan sellainen brittiponi, vaikka onkin syntyperäinen suomalainen.

Kun etsitään ponin selkään sopivaa satulaa, olennaista on kuulemma paneelien pituus ja etukaaren muoto. Aika lailla kaikkea siltä väliltä voidaan ainakin jonkin verran muokata toppaamalla.

Paneelithan eivät saa mennä viimeisen kokonaisen kylkiluun taakse. Jos satula menee liian pitkälle, tiedämme kyllä kaikki, mitä seuraa. Hevonen kipeytyy. Ja kun hevonen kipeytyy, pannaan rahaa hoitoihin eikä päästä ratsastamaan. Ja pahinta on tietysti syyllisyys siitä, että hevosrukka on kipeä.

Jos etukaari on väärän muotoinen, satula jää lavoille ja/tai heti lapojen taakse "kantamaan". Kun satulan ja siinä istuvan ratsastajan paino jää sinne lapojen tienoille, hevonen ei voi liikkua oikein. Ja kaikkihan me tiedämme, mitä tapahtuu, kun hevonen ei voi liikkua oikein. Se kipeytyy, ja kuulemma hyvin usein nimenomaan lanneselästä.

Kun kyseessä on edestä pyylevänmallinen poni, kuten nämä brittiponit aika tavallisestikin ovat, tarvitaan sellainen etukaari, joka on enemmän u:n kuin v:n mallinen. Ja yleensähän satuloissa on sellainen v:n mallinen. Silloin ei paljon auta, vaikka ottaisi miten leveän kaaren, kun se v:n mallinen kärki jää väärään kohtaan.

Tämä kuulemma selittää sen, että käytännössä jokainen satula, jota olen Ruusalle sovittanut, on kipannut selässä takapainoiseksi.

No, mikä oli sovituksen lopputulos? Kerron ensin hyvät uutiset ja sitten huonot.

Hyvä uutinen on se, että on kuulemma mahdollista löytää molemmille osapuolille sopiva satula.

Huono uutinen on sitten se, että sellaista satulaa ei ole vielä tehty.

Ei ole kuulemma kovin todennäköistä, että tällaiselle ratsukolle löytyisi sarjatuotantosatulaa, vaikka etsisin kuinka pitkään. Toisin sanoen joudumme tilaamaan penkin vähän sellaisella mittatilausmeiningillä.

Hyvässä lykyssä pääsemme sovittamaan meille tehtyä satulaa viiden viikon kuluttua ja sen jälkeen satulaan tehdään viimeviilaukset toppaamalla.

Pohjana tilaussatulalle on Cliff Barnsbyn poniyleissatula. Tosin uudesta satulasta ei tule Barnsbya, koska kyseinen firma on kuulemma mennyt konkurssiin, mutta onneksi toinen satulanvalmistaja sai ostettua kaiken muun paitsi merkin nimen.

16-tuumainen sovitus-Barnsby, 16-tuumainen. Sekin jäi takapainoiseksi, mutta tarkoituksena on saada Ruusalle tilattavan satulan painopiste oikeaan paikkaan. Ruusalle tilattavassa satulassa on noin 5 cm lyhyemmät paneelit kuin tässä. Toivottavasti se riittää.

Penkiksi tulee 15-tuumainen, johon tädin peba satulansovittajan mukaan sopii hyvin. Mutta koska jalkaa on 15-tuumaiseen aika paljon, satulaan ommellaan 16-tuumaisen satulan siipi.

Koska ponin satulansija puolestaan on lyhyt (mainitsinko jo, että se on tosiaan lyhyt), 15-tuumaiseen penkkiin laitetaan 14-tuumaisen satulan paneelit.

Ja koska ponilla on ponin maha, satulaan tilataan ylimääräinen etuvastinhihna, jotta satulavyö ei tule ainakaan kokonaan mahan pullevimpaan kohtaan ja siten vedä satulaa lavoille.

Tällainen satula ilman erikoisjuttuja maksaa uutena 1 400 euroa. Ja tällaisen satulan hinta vähän mittatilauksena tehtynä on - 1 400 euroa. Kun kuulin, että muokkauksista ei tule lisähintaa, satula alkoi kuulostaa jopa edulliselta. Toisaalta vaikka 1 400 euroa on mittatilaussatulasta vähän, nelivuotiaalle remonttiponille tulevasta satulasta se on kuitenkin aika paljon.

Mutta koska kyse tosiaan on nelivuotiaasta, jonka selkä muuttunee vielä paljon, satulasedät päättivät tilata satulaan vielä "gussetit" eli ylimääräiset taskut toppaukselle. Näin ollen leveyttä voidaan säätää toppaamalla noin yhden leveyden verran.

Ja nyt tulee viimeistään se kohta, minkä vuoksi otsikkoon piti laittaa sydän: vaikka satula on tilattu Ruusalle, minun ei ole pakko sitä ostaa. Jos tehtaalta tuleva satula ei sovikaan tai en vain tykkää, Hipposport myy sen jollekin toiselle lyhytselkäiselle ponille.

Ilman tätä ostopakottomuutta en ehkä olisi uskaltanutkaan tilata satulaa, koska malli, josta lähdettiin, ei istunut kovinkaan täydellisesti (ks. kuva).

Hyvää palvelua näemmä saa vielä jostain.

Ruusan paluu oli bestikselle onnen hetki. Pakko laittaa tämäkin kuva, heppa oli niin liikuttava kun se seurasi Ruusaa turpa vasten Ruusan peppua.
Olisinpa tiennyt, että tällaisia "mittatilaussatuloita" saa kohtuuhintaan ja tällaisilla ehdoilla. Olisin ehkä siinä tapauksessa vienyt Ruusan Hipposportiin ihan satulanmetsästyskauden aluksi.

Peukut pystyyn, että näistä eväistä syntyisi oikeasti sopiva penkki.

Ja satulaa odotellessa voi vaikka laskeskella, montako ratsastustuntia satulan hinnalla saisi. Tai ei ehkä kannata.

P.S. Taas painoin vahingossa "julkaise", kun piti painaa "tallenna". Sorry! En tiedä miksi tekstit nyt yhtenään karkaavat maailmalle ennen aikojaan.

15 kommenttia:

  1. Hipposportista saa kyllä ihan loistavaa palvelua, tykkään! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu hyvä on palvelu. Ja satulasedät oikein mukavia. Tuli sellainen olo, että ihan tosissaan halusivat löytää hyvän ratkaisun. Itse tykkään ostaa tällaisista palvelevista paikoista, etenkin sellaisen tuotteen kuin satulan.

      Poista
  2. Me ollaan myös jo heittämässä hanskoja tiskiin, sepolle kun menisi ainoastaan 13-14 tuumainen penkki.. Hivenen hankalaa.
    Ihanaa että pääsit penkkiasiassa eteenpäin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletan, että olette ne Miina ja Seppo, jotka tunnen. :) Jos niin en todellakaan ihmettele, kun Seppo on sen verran kompakti komistus. Ehkä teillekin löytyisi joku lyhennettyjen paneelien satula? Olen ajatellut että jos tämä ei nyt tärppää niin katselen sitten joustorunkoisia, Trekkereissä ainakin näyttäisi olevan hurjan lyhyet paneelit...

      Poista
  3. Kunpa tuo nyt kävisi! Hinta ei kuulosta pahalta jos vaan on sopiva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan! Ei minustakaan 1 400 euroa ole sinänsä paha hinta hyvästä satulasta, mutta nuorelle toivoin löytäväni alle tonnin penkin... No, ehkä saan vaihdossa myytyä pari omiin nurkkiin jäänyttä satulaa...

      Poista
  4. Yllättävää, miten edullisesti tuo mittatilauspenkki tulee! :D Ehkä ne ovat yleistyneet niin paljon tietotaidon lisääntyessä, ettei satulanteko enää ole niin "ihmeellistä"?

    Tsempit, että uusi penkki sopii myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu olin kyllä ihan ihmeissäni. Näin kuitenkin väittivät, että lisähintaa ei modifikaatioista tule. Kuulemma satulat tehdään kuitenkin käsin, niin on sama laittavatko yhteen samankokoisia vai erikokoisia osia.

      Poista
  5. Tykkäys! Toivottavasti saatte sopivan, ja toisaalta uskoisin, että vaikka Ruusa ajan saatossa muuttuisikin (ja joutuisit uudestaan satularumbaan, ehe ehe...) niin tuollaiselle satulalle luulisi löytyvän ostajia. Et mitenkään voi olla ainoa joka painii saman ongelman kanssa.

    Penallehan on myös "teetetty" satula: Frank Baines Elegance, johon fiksattiin 17-tuumainen istuin 16,5-tuumaisen satulan paneeleille. Meillä on siis sama ongelma että olen ponini satulansijaan nähden liian pitkäkoipinen. HInta oli tässäkin sama kuin jos olisin ottanut sen tehdasvalmiin 16,5-tuumaisen, joka sopi ponille mutta ei minulle. Ja kun hampaat irvessä kiinnitin satulaan kaksi tonnia niin päädyin samaan kuin sinä - odotan hieman ylimääräistä, jotta tulee molemmille hyvä. Enkä ole katunut! Tosin skeptikko minussa ei tuudittaudu siihen, että tämä olisi meillä ikuisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, viimeksi kun sanoin äidilleni ostamastani satulasta, että kyllähän tällaisen sitten saa tarvittaessa myytyä, hän huomautti, että sanoin samaa edellisestä satulasta, jota olen jo 3,5 vuotta säilyttänyt hänen vaatehuoneessaan... (Jumppapallon päällä, ettei mene ilmatäytteet lyttyyn.)

      Mutta juu, luulisi että aika monella poninomistajalla on sama ongelma. Sillähän nuo sanoivatkin, ettei kaada maailmaa jos en satulaa ostakaan, joku kyllä ostaa. Eri juttu olisi jos olisin halunnut jonkun erikoisen väriyhdistelmän, mutta pyysin vain ruskeaa. Kun kerran saa valita niin pitäähän sitä väriäkin miettiä.

      Kunpa se penkki vaan istuisi sitten myös. Se on tärkeintä. Ja tosiaan kun vielä jättävät siihen tuunauksenvaraa niin toivoa lienee, että satula olisi sopiva pitempään kuin esim. puoli vuotta.

      Poista
  6. Täällä tuskaillaan samaa ongelmaa, nimittäin tuota u:n muotoista etukaarta. Sen lisäksi tarvitaan selkärangalle reilusti tilaa... Kyseessä on tosin 14v ravuri, jolla on jäätävän korkea ja iso säkä. Pitkä selkä onneksi on, joten lyhyyttä ei tarvitse tuskailla. Meille suositeltiin satuloita, joissa on AdapTree - systeemi. Näin satulan etukaarta ja runkoa pystyy muokkaamaan hevoselle ja ratsastajalle sopivaksi (ja lisäksi kaikkea muutakin satulassa voi muokata). Näitä satuloita saa merkeiltä Schleese, JesRide & AS First Ride. Koska nuo merkit ovat uudehkoja ja kalliita (aivan mahtavia kyllä ratsastaa!), päädyttiin meillä käytettyyn DK (Danny Kroetch) satulaan jonka etukaarta voi myöskin muokata. Näissä satuloissa etukaari ei siis ole vaihdettava vaan muokattava, jolloin siitä saa täysin omalla hevoselle sopivan. Tähän tosin tarvitaan satulansovittaja, joka tietää mitä tekee sekä tarvittava koneisto.

    Satulansovittaja vannoi näiden merkkien nimeen ja totesi, että kun tämä hevonen jossain vaiheessa kuopataan niin satulan voi sovittaa seuraavallekin, kunhan pitää mielessä ettei seuraavalla hevosella ole liian lyhyt selkä (silloin satula ei sovi). En tiedä onko tästä teille hyötyä kun nämä satulat ovat kalliita, vielä suhtkoht tuntemattomia ja ilmeisesti lähinnä hevossatuloita, mutta jaoinpahan kokemukseni kummiskin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos vinkeistä! Ne tulevat aina tarpeeseen, vaikka tälle kevyen käytön ponille nyt en välttämättä monen tonnin satulaa haluaisi ostaakaan. Jos voisin ostaa vähän isomman penkin niin sitten voisi olla tyyriimpikin, jos saisi noin mahtavan. Mitä hintaluokkaa on tuo DK?

      Poista
    2. DK:stä en ole löytänyt uusia tai käytettyjä hintoja mistään (jostain syystä), kai itse valmistajalta saisi jos lähettäisi sähköpostia. Puskaradio kertoi että uudet alkaen 3600e, mutta ostin omani käytettynä tonnilla.

      Poista
    3. Vähän arvelinkin, ettei tuollaista kovin halvalla saa. Mutta varmaan olisi sen väärti, jos kerran voi muokata monenlaiseen selkään. Paitsi tällaisessa tapauksessa, kun ei voi ostaa itselleen sopivinta kuitenkaan (minulle passelein olisi kuitenkin se 16-tuumainen).

      Poista
  7. Meillä oli ison ponin (147,5 cm, lyhytselkäinen) kanssa satulan kanssa myös isot ongelmat. Sopivin tälle ehkä olisi 15", mutta yritä sitten löytää noin pientä koulupenkkiä, leveys medium ja säkä- ja selkärangantila mahdollisimman iso.. Me päädyttiin tuohon Prestigen koulupenkkiin, se on just ja just ettei mene viimeisen kylkiluun yli. Eipä sekään ole ihan paras mahdollinen tähän selkään, edessä pitää käyttää pintelipatjoja täyttämään lapakuopat, mutta näin se onneksi istuu hyvin. Minullehan tuo Prestige on loistava, pienikokoinen kun olen ja siinä on lyhyet siivet. Toivottavasti tuo mittatilaussatula istuisi hyvin, satularumba on inhottavaa puuhaa.. :)

    VastaaPoista