Erityisesti mainittua altistusta tulee blogi- ja blogiportaaliaiheisista keskusteluista.
"Mitäs laitoit itsestäsi kuvan nettiin." "Mitäs rupesit kirjoittamaan blogia."
Tämäntyyppisiä kommentteja voi lukea mainitulta keskustelufoorumilta aina, kun joku on keksinyt perustaa viestiketjun jonkun bloggaajan ratsastustaidon, hevosenhoitotapojen, persoonan tai vaikka ihan vaan ulkonäön haukkumista varten. Mitä suositumpi blogi, sitä kipakammin saa anonyymeiltä sanansäilästä.
Jos laittaa itsestään kuvia nettiin tai kirjoittaa blogia, suostuu siis samalla muiden henkiseksi nyrkkeilysäkiksi? Pettämätöntä logiikkaa! Saman pistämättömän logiikan mukaan kadulla huutelun kohteeksi joutunut voi syyttää vain itseään, mitäs meni julkiselle paikalle. Myös vaikkapa tallikiusaamisen uhri on ansainnut nimittelyn, mitäs meni tallille. Vai?
Samaa sarjaa on ajatus, että jos joku asia on totta, sen sanomisessa ei ole mitään pahaa.
Ei. Kyllä jokainen kiusaaja on sanoistaan vastuussa riippumatta siitä, mitä niiden kohde on tehnyt ilkeilyn "ansaitakseen". Eikä kaikkia "tosiasioita" tarvitse sanoa ääneen. Vaikka joku olisi surkea ratsastaja tai huomattavan lihava, tämän toteaminen ääneen ei kerro muusta kuin siitä, että sanoilla on tarkoitus satuttaa.
 |
Rakentavaa palautetta ei ole esim. "paska ratsastaja".
Kuva parin vuoden takaiselta ratsastuskoulutunnilta.
|
On vaikea ymmärtää, miksi ihmiset lukevat blogeja, joiden kirjoittajan tyyli, jutunaiheet, persoona ja jopa ulkonäkö ärsyttävät.
Mutta ilmeisesti ilkeilijä lukee ärsyttäviä blogeja tarkoituksella. Hän saa tyydytystä mustaamalla jonkun toisen mielen. Jos ilkeilijä ärsyyntyy tarpeeksi, hän aloittaa ht-netiin haukkutopicin vaikkapa otsikolla "miksi bloggaajat eivät kestä rakentavaa palautetta". Tosiasiassa useimmat kestävät rakentavaa palautetta hyvin. Ongelma on lähinnä se, että ilkeilijän palautteessa ei ole ole tarkoituskaan olla mitään rakentavaa.
Ilkeilyssä lienee kyse pyrkimyksestä helpottaa omaa pahaa oloa kyseenalaisin keinoin. Ihmisellä, jolla on itsensä kanssa hyvä olla, ei ole tarvetta lytätä muita.
Tämän tajuaminen ei tietenkään tee vihapostin vastaanottamisesta kovin paljon helpompaa. Monet jatkuvasti nälvimisen kohteeksi joutuneet bloggaajat ovat jo alkaneet varoa sanojaan.
Mitä jos vaikka jokainen pysähtyisi hetkeksi miettimään ennen kuin painaa "lähetä". Kommentoinko tarpeettoman kitkerästi pahoittaakseni toisen mielen? Jos näin on, miksi niin? Onko helpompi kestää omaa pahaa oloa, kun saa jollekin toiselle yhtä pahan mielen?
On toki helpompaa näyttää pitkältä, kun painaa muita alaspäin. Mutta vaikka kuinka tallaisi muita maanrakoon, oma pituus ei lisäänny. Oma paha olo ei oikeuta kiusaamaan muita. Eikä se loppujen lopuksi pitemmän päälle helpota omaakaan oloa sen pitempään kuin housuun pissaaminen lämmittää pakkasella.Tutkimuksissa on todettu, että mitä enemmän vihaa netissä purkaa, sitä onnettomammaksi tulevat sekä haukun kohde että itse haukkujakin - ja jopa sivulliset todistajat (ks. Helsingin Sanomien oivallinen artikkeli).
Kannattaa myös kokeilla sellaista, että aina kun tekee mieli kommentoida kitkerästi, yrittääkin löytää kommenttiin jotain hyvää. Siinä voi tietysti vahingossa käydä niinkin, että positiivisten kommenttien kirjoittelu kohottaa omaa mielialaa enemmän kuin ilkeily. Oletko valmis ottamaan riskin?
 |
| Tällaisen voi voittaa Playssonin kilpailusta. |
P.S. Te, jotka olette muistaneet minua Liebster award -haasteella, älkää luulko että olen unohtanut. Vastaukset ovat muhimassa.
Olipa hyvä kirjoitus. :)
VastaaPoistaKiitos. Tavoite on täytetty, jos edes yksi ilkeilijä herää miettimään. Voi olla kyllä liikaa toivottu, mutta yrittänyttä ei laitet.
PoistaHyvä kirjoitus! :)
VastaaPoistaEn tosin tiedä onko mulla joku suodatin käytössä netissä, mutta mun mielestä paskanjauhaminen on vähentynyt huomattavasti siitä mitä se oli muutama vuosi sitten? Toki näitä kakkatopikkeja ja kommentteja näkyy edelleen mutta ei yhtä paljon. Ehkä ne pahimmat haukkujat ovat hieman aikuistuneet? Sain itsekin kärsiä jonkinlaisesta nettivainosta 2-3 vuotta sitten mutta ehkä mun blogi on nykyään sen verran hajuton ja mauton ettei kukaan jaksa lätistä. :D No oli miten oli, myös netissä tulee olla asiallinen.
Kiitos. Minusta kyllä tuntuu, että pskanjauhamisen määrä on jonkinlainen vakio. Itse tosin olen tähän blogijuttuunkin vasta pari vuotta sitten perehtynyt, joten en ehkä aiemmin kiinnittänyt asiaan niin paljon huomiota nimenomaan blogiaiheisena.
PoistaMutta nettikeskusteluissa vellovan pahan mielen määrä on kyllä aina yhtä musertava, ainakin minusta. Vaikka ei joutuisi itse mitenkään kohteeksi, tulee paha mieli sen kohteen puolesta.
Hyvin sanottu! Joka sana!
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaLoistava kirjoitus :)
VastaaPoista:)
PoistaJoo-o. Monesti on tullut mietittyä, mitä joku siitä saa, että ihan tarkoituksella pahoittaa toisen mielen. Aika onneton ihmisolento täytyy olla, jos siitä nauttii.
VastaaPoistaIhan totta. Mutta vaikka kuinka olisi itsellä paha mieli niin ei minusta silti ole oikein pahoittaa toisten mieltä. Erityisesti ihmetyttää, miten jotkut aikuisetkin viitsivät olla niin ilkeitä. Lapset ehkä vähän ymmärtämättömyyttäänkin töksäyttelevät, mutta ei kiusaamista heiltäkään pidä suvaita. Ei koulussa eikä netissä.
PoistaTää oli tosi hyvin kirjotettu ja varmasti laittaa miettään! Juuri tuokin, että nettiin on nimettömänä tosi helppo laittaa kommentteja, joiden takana ei välttämättä pystyisikään seisomaan.
VastaaPoista:) Kyllähän esim. Facebookiin kirjoitetaan ihan karmeita juttuja jopa omalla nimellä, mutta blogien kommenttilaatikossa ilkeilyviestit tulevat oman havaintoni mukaan lähes yksinomaan anonyymeiltä.
PoistaErinomainen postaus, tykkäsin ja kiitos! Valitsit tärkeän ja ajankohtaisen aiheen. Minulle ht.net ei ole mikään älyttömän vanha tuttavuus, ja blogeihin olen tutustunut vasta reilu vuosi sitten. Minulle on tullut oikein yllätyksenä, kuinka netissä hevosfoorumilla liikkuu niin paljon ikävien kommenttien laukojia ja ilkeilijöitä, sillä vajaan 20 vuoden aikana, jonka olen hevosia tavalla tai toisella harrastanut, tällaisia ihmisiä on tullut vastaan hyvin, hyvin vähän. Toisaalta ht.netin negatiivisuuden ja sen masentavan vaikutuksen vastapainoksi minua ilahduttaa aina erityisesti, kun löydän sieltä hyvää keskustelua ilman kenenkään lyttäämistä tai huomaan ajattelevani jonkun kommenttia lukiessani, että onpa siinä fiksu ihminen :)
VastaaPoistaIhan totta, varmaan siksi itsekin vielä käyn ht.netissä, että silloin tällöin siellä on ihan asiaakin. Ja missään muualla ei liene niin isoa määrää hevosihmisiä koolla. Ehkä siksi edelleen luen sitä.
PoistaVirtuaalimaailmassa on vaan niin helppo olla ilkeä, kun ei näe toista ihmistä eivätkä kaikki ehkä ajattele, että siellä linjojen toisessa päässä on ihan oikea ihminen.
Loistava postaus, hienoa pohdintaa asian joka kantilta! En itse vieraile kyseisellä ruskealla foorumilla juuri siksi että itselleni tulee henkisesti niin kuvottava olo siellä ettei tosikaan. Olen pari kertaa käynyt ja lähtenyt heti pois. Myönnän myös että olen muutamankin kerran jo alkanut näpyttämään johonkin blogiin hieman kitkerää ja sarkastista kommenttia jos olen kokenut että jokin asia kaipaa minusta korjausta - oli se sitten kirjoittajan kieliasu tai muuten vaan halu korjata toisen ideologiaa. Mutta arvaa mitä? Olen pohtinut omaa kirjoitustani ennen kuin painan "julkaise" -nappia. Ja loppuviimein olen ajatellut, että mitä minä siitä hyödyn jos toista piikittelen. Että nythän minä kiusaan. En ole julkaissut kommenttia, tai jos olenkin, niin olen kirjoittanut sen uusiksi, rakentavaksi palautteeksi ja etsinyt myös hyviä asioita.
VastaaPoistaRakentava palaute vie yleensä eteenpäin ja saa kirjoittajankin ajattelemaan asiaa hieman toiselta kannalta (toivon mukaan). Valitettavasti on niitäkin kirjoittajia jotka eivät osaa edes sitä ottaa vastaan ja se on heidän murheensa.
Mukavaa syksyn jatkoa, toivottavasti menestyt kisassa!
Kiitos kommentista! Varmaankin jokainen on joskus ärsyyntynyt niin, että tekee mieli sanoa rumasti. Mutta netissä on se hyväkin puoli, että halutessaan voi harkita sanomisiaan ennen kuin sanoo mitään. Kasvokkain keskustellessa harkinta-aikaa on vähemmän. Sikäli on ikävää, että niin moni sitten kuitenkin päättää lähettää sen ilkeän kommentin. Kiva kuulla, että sinä olet osannut toimia fiksusti. Aurinkoista syksyn jatkoa!
Poista