keskiviikko 12. elokuuta 2015

Jos ei löydy satulaa niin mennään sitten ilman

Kun ihmisellä on nuori poni, joka kaiken lisäksi on vielä ihmiselle kooltaan turhan nafti, ihminen ajattelee että ratsastamiseen tarvitaan satula. Satula jakaa ratsastajan painoa, helpottaa keventämistä ja kevyessä istunnassa kököttämistä sekä vähentää ihmisen tahdosta riippumattoman jalkautumisen todennäköisyyttä.

Mutta kun ihmisen takapuoli ja jalat eivät ole satulallisesti kovin yhteensopivat nuoren ponin selänmitan kanssa, sopivan satulan etsintä ei välttämättä tuota tulosta ponin elinaikana.

Pahoittelen, että kuvitukseksi on nyt tarjolla vain kännykkäkuvia. 
Kuva toiselta maastoretkeltä sunnuntailta.
Tämän tajutessaan ihminen toteaa carpe diem ja päättää kokeilla ilman satulaa. Kerranhan täällä eletään ja siihen yhteen kertaan ei välttämättä mahdu kovin monta mahdollisuutta ratsastaa Ruusalla.

Aluksi otetaan varmuuden vuoksi mukaan taluttaja, joka lomakoordinaation ansiosta on kerrankin saatavilla.

Poni ottaa kuolaimet itse suuhunsa ja odottaa selkäänpunttauksen tulosta rauhassa. Luvan saatuaan lähtee tepsuttamaan tietä pitkin, satulan puutteesta numeroa tekemättä. Mieluiten poni kyllä menisi vähän reippaammin kuin käyntiä, mutta neiti neljäveen satulattomassa selässä ratsastaja kokee, että olisi alkuun parempi vain kävellä.

Kääntäminen onnistuu ilman satulaa kivasti istunnalla, sillä tyylillä kuin edellisessä blogitekstissä kuvailtiin.

Edellä mainittu proseduuri on toistettu nyt kolmesti. Tai oikeastaan kahdesti, sillä kolmannella kerralla eli eilen yhtälöstä poistettiin taluttaja.

Kolmannella kerralla poni myös ilmaisi suitsittaessa ja selkäänpunttauksessa, että homma alkaa jo tuntua epäilyttävästi työnteolta.

Vaikka kolmas ratsastuskerta etukäteen vähän harmitti Ruusaa, itse ratsastus meni hienosti. Rimpulan ehdotuksesta mentiin pätkä raviakin. Kevennys ilman satulaa onnistui jotenkin, kun parhaani mukaan pidin painon reisillä.

Luulen, ettei ole suurempaa onnea kuin maastoilla omalla vähän ratsastetulla nelivuotiaalla ilman satulaa ja ilman huolta ylimääräisistä kuvioista.

Lenkkien kesto on pidetty sellaisessa 10 minuutissa.

Oli minulla oikeasti hauskaa, vaikka ilmeestä voisi muuta päätellä.
Poni ei ole juuri arkonut, vaikkei ole kengässä.
Vuolija kävi tänään ja sanoi, että kaviot ovat nyt oikein hyvässä kunnossa ja
olen saanut ne viikoittaisella raspauksella pysymään tasapainossa. 

Loppukesään ja allekirjoittaneen elokuiseen lomaan on mahtunut myös jonkin verran traileritreeniä.

Ilmeisesti ohjatun toiminnan järjestäminen on ollut ponin mieleen, sillä se on jatkuvasti lisännyt vauhtia luoksetuloon.

Eilen lauma oli matkalla laitumen kaukaisimpaan kolkkaan, kun Ruusa huomasi tiellä tutunnäköisen auton. Se pysähtyi tuijottamaan ja kun näki, että auto kaarsi portille, lähti reipasta laukkaa kohti porttia, omaa ihmistä vastaan. Videolla näkyy osa tästä, jos jaksaa katsoa niin pitkään.



Linkki videoon.


Ruusa on paras, ei siitä mihinkään pääse.

22 kommenttia:

  1. Ihanaa kesäonnea! Muistan itsekin sen tunteen kun olin Penan selässä ensi kertaa ilman satulaa. Jännitti aivan sikana ja poni oli niin lunki niin lunki, ihan kuin olisi aina kantanut minua paljaalla selällään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parasta tekemistä kesäiltaan. Oikeastaan en odottanutkaan, että Ruusa saisi jonkun slaagin aiheesta, mutta koska olen kuullut että jotkut hevoset saavat niin olin alkuun vähän varuillani. Mutta Ruusa ei tuntunut yhtään ihmettelevän asiaa.

      Poista
  2. Ihanan keskittynyt ilme sulla :).

    Minun orhi 4-vee lenkkeilee jo 10-20 km pituisia lenkkejä ja juoksee hiitillä, mutta ilman satulaa meneminen on vielä kokeilematta. Pitäisi kyllä uskaltautua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään varmaan olisi mennyt, jos olisi satula. Mutta ilman satulaa ratsastaminen on ollut minusta aina hauskaa, vaikken enää kyllä uskaltaisi tai edes osaisi tehdä kaikkia niitä juttuja, joita lapsena tehtiin ilman satulaa. Niin kuin jotain kiitolaukkakisoja sänkipellolla.

      Poista
    2. Minä läytän nykyisin aika paljon lampaankarvasatulaa! Se antaa vähän kuin ilman satulaa menemisen fiiliksen, mutta täti pysyy varmemmin kyydissä. Kun ei varsinkaan orien kanssa halua ottaa turhia riskejä, että pääsisivät karkuun. Lammassatula on tosi hyvä myös juuri sellaisiin tilanteisiin kun muut satulat ei sovi, se kun sopii kaikille. :)

      Poista
    3. Olen kuullut muiltakin kehuja lampaankarvasatulasta. Ehkä pitäisi hankkia sellainen. Minulla on myös Ruusan emän vanha rungoton satula, jota varmaan voisi tällaiseen köpöttelyyn käyttää.

      Nyt on aika turvallinen olo ilman satulaakin, mutta en ole vielä mennyt ihan yksin ja tuntuisi, että sitten kun ei ole ketään apuna niin voisi olla hyvä olla vähän tukevammin selässä.

      Poista
  3. Oi! En osaa edes kuvitella sitä fiilistä minkä tuosta saat <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Ihan mahtavat fiilikset tulee tällaisesta.

      Poista
  4. Meni ihan kylmät väreet kun Ruusa laukkasi tuolta laitumelta, ihana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Ruusa on sellainen mamin mussukka. Vuoden vanhana se vastasi ensin hirnumalla kutsuhuutoon ja tuli sitten laukalla portille. Nykyisin on hillitympi, yleensä kävelee mutta nyt on lisännyt vauhtia.

      Koskettavinta on se, mitä videolla ei näy eli sen lauma oli alunperin toisella puolella laidunta ja silti poni lähti portille. Videota ehdittiin ottaa siksi, että ponin on jostain syystä aina käytävä pissillä ennen kuin se tulee portille... Joka ikinen kerta! Mikähän siinäkin on.

      Poista
  5. Meillä ei Santun kanssa löytynyt satulaa kun sen ostin joten menimme enismmäiset kuukaudet täysin ilman ja siitä lähti pojan ratsukoulutus. Kyseessä siis ex-ravuri ''hullu miehen tappaja'' :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Tiedän kyllä, että monet menevät näiden puhtaalta pöydältäkin aloittavien selkään ensin ilman satulaa, mutta itse en uskaltanut kun pelkäsin, että putoan ja sitten poni oppii heittämään selästään. Ex-ravurin koulutus on kyllä vaikeampaa kuin alun alkaenkin ratsuksi aiotun. Nostan hattua kaikille jotka siinä onnistuvat!

      Poista
  6. Vie se kunnon satulansovittajalle esim. Hipposportiin, Satulapajalle tai kutsu joku tallille katsomaan sitä. Luulisi silloin satulankin löytyvän paremmin kuin vain ihmetellemällä itsekseen. Näin useimmat tekevät kun haluavat ponilleen oikeasti sopivan satulan.
    Toisaaltaan jos Ruusa on vain jonkun sortin näyttely- ja puskatätiponi eikä ole tarkoitus kouluttaa sitä sen kummemmin ratsuksi, niin silloinhan satulatta meneminenkin pitkin teitä on vaihtelua. Tai laita se kärryjen eteen, silloin pystyt itse harrastamaan sen kanssa kun selkään olet liian iso. Valjakkoponina menisi varmaankin hyvin jos kerta on rohkea tamma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hipposportin satulansovitus on käsittääkseni ollut kesällä tauolla, sinne on kyllä ollut suunnitteilla retki. Keväällä tosin kun siellä kävin kyselemässä ei tuntunut olevan juuri mitään pikkusatuloita heillä. Onkin tässä ollut mielessä soittaa sinne ja kysyä, olisiko saumaa heiltä löytyä sopivaa.

      Se, jos kesälaitumen ohessa vähän höntsäilee ilman satulaa ei tarkoita, että ilman satulaa olisi tarkoitus mennä hamaan loppuun saakka. Ruusan käytön taas määrittelee se, mitä ponin terveys kestää. Ja mihinkään kisauraan terveys tuskin riittää, vaikka ponia kuinka koulutettaisiin.

      Poista
    2. Anonyymi- mistä moinen ilkeily? Luulisi jokaisen ymmärtävän, että sopivaa satulaa ei noin vain löydetä näille pienille poneille, edes noista mainitsemistasi liikkeistä. Eikä käsittääkseni blogin kirjoittaja ole missään vaiheessa ilmaissut, että aikoo itsekseen satuloita sovitella tai mennä ilman satulaa jatkossakin.

      Entä miksi kommentti "vain" jonkunsortin näyttely- tai puskatätiponi ; onko se kiertoilmaisu jotenkin huonommasta hevoseläimestä???? Tarkoitatko, että näyttelyissä käyvät tai harrasteratsuina toimivat hevoset olisivat jotenkin vähempiarvoisia yksilöitä, vai yritätkö kommentillasi väheksyä bloggaajan tietoja ja taitoja hevosenkoulutuksessa?

      Ja liene turha mainita, että kommenttisi omistajan koosta ponilleen on turha? Jos olet blogia yhtään seurannut, on tullut selväksi, että omistaja on itse todennut ponin olevan hänelle vähän pieni, mutta ulkopuolisen silmään pienikokoinen ihminen pystyy hyvin kyseisellä ponilla kuitenkin menemään ja kuten sanottua, kisaura ei ponin terveyden takia liene tavoitteena, vaan tyytyväinen hevonen ja onnellinen omistaja.

      Ainakin minulle on blogia pidempään seuranneena tullut käsitys poninomistajasta, joka todella huolehtii ponistaan ja sen hyvinvoinnista, iloitsee onnistumista ja ymmärtää realiteetit ponin suhteen.

      Anonyymin kaltaisista kommenteista huolimatta, ihania kesälenkkejä Ruusalle ja omistajalle; satulan kanssa tai ilman ;)

      -Marjo

      Poista
    3. Kiitos Marjo kivasta kommentista.

      Onneksi Ruusalla on tapana aika selvästi ilmaista mielipiteensä hommista, eikä se ole tuntunut pitävän minua liian isona selkäänsä. Jos poni olisi terve, siitä varmasti saisi vaikka millaisen kisaponin ja silloin sen koulutukseenkin tulisi varmasti panostettua enemmän.

      Poista
  7. Rohkea sinä :) Vaikka G on aika kiltti, niin en ehkä ihan helposti läksisi ilman satulaa maastoilemaan sillä tai edes ratsastamaan kentällä.
    Ja kun on hankala löytää isollekin hevosella sopiva satula, niin varmasti on Ruusalle vielä vaikeampaa. Kuitenkaan valinnan varaa ei liiemmin ole.

    Täytyisi tulla joku päivä katsomaan kuinka komeaksi Ruusa onkaan muuttunut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en minäkään millään Giolla uskaltaisi mennä ilman satulaa! Isoilla hevosilla on niin paljon isommat liikkeetkin, että vaikeaa olisi pysyä selässä, vaikkeivät tekisi mitään ylimääräistä. Satulan etsintä on kyllä sellaista, että melkein pitäisi ostaa omalle takapuolelle sopiva satula ja lähteä etsimään sitten siihen sopivaa ratsua...

      Tervetuloa katsomaan! :)

      Poista
  8. Heippa , löysin blogisi vasta. Tuntuukin mielenkiintoiselta ! Satulaan kommentoin kuten joku jo edellä että Christ lampaankarvasatula on mainio kapistus. PremiumPlus maksaa kyllä n 500 ja tarvii tilata ulkomailta mutta tykkäsin itse siitä erittäin paljon nuoren kanssa. Siihen saa jalustimet eli pääsee hieman parempaan asentoon istumaan. Ei kuitenkaan ole tarkoitus keventää niillä jalustimilla tms. Nuoren kanssa runkosatula on sopiva vain sen hetken. Itsekin olen aikuinen pienehkön ponin kanssa ja ei ole helppoa löytää satulaa johon oma takamus mahtuu ja joka sopisi ponillekin, vaikka kiloissa en ole ponille liian iso.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi kyllä kiva jos olisi vähän jotain tukea, nyt en oikein tahdo uskaltaa mennä ihan yksin, kun ilman satulaa selästä kellahtaa niin helposti alas. Nuoren kanssa olisi kyllä kiva, jos voisi keventää ja nousta kevyeen istuntaan.

      Mutta meillä on sama tilanne kuin teillä, itsellä pituutta liikaa - ja ponilla on superlyhyt satulansija, useimmat 15-tuumaisetkin ovat liian pitkiä. Sen pienempään taas en mahdu itse. Turha yrittääkään, kun sellaisessa liian pienessä sitten kuitenkin menee ratsastajan paino takakaarelle ja ponin selkä rasittuu.

      Poista