My little (welsh) ponyn tuunaus näyttelyyn

Jos my little pony -leikeistä ei lapsuudessa saanut tarpeekseen, niitä voi jatkaa aikuisena vaikkapa ihan elävän my little ponyn eli näyttelyponin kanssa. Tässä toimessa ei ole my little welsh ponyn voittanutta.

Niille, jotka todella nauttivat haasteista, on olemassa kokovalkoisia my little welsh ponyja. Vähän kokemattomammat haasteenhakijat voivat aloittaa isomerkkisestä sabinosta.

Laiskahkoille tuunaajille suositeltava malli on kuitenkin vain vähän valkoinen my little welsh, kuten tämän blogin ruskea.

My little welsh pony aloittelelevalle tuunaajalle sopivassa värissä. Tuomarilta tuli tässä näyttelyssä noottia liian pitkästä hännästä.
Kuva: Johanna Rantanen

Vähän valkoisen my little welsh ponyn näyttelytuunauksessa pääsee pitkälle jo pelkällä vapaavalintaisella hevosshampoolla ja show sheenilla eli kiillotusaineella. Kiillokkeen tarvittava määrä riippuu my little welsh ponyn kokoluokasta, mutta karkea arvio on puolesta pullollisesta yhteen pullolliseen.

Pesuvaiheessa tärkeintä on muistaa huolellisuus. Pony shampoopestään ihan joka puolelta - myös jaloista, mahan alta ja naamavärkistä. Vaahtokylpy toistetaan, kunnes vaahto on valkoista eikä ruskeaa. Lopuksi kunnon huuhtelu.

Valkoisen tai isomerkkisen my little welshin kanssa lienee parasta varata pesuun erikoisshampoota. Tahranpoistoniksejä kannattaa kysyä joltain valkoisen my little welshin puhtaaksi taikoneelta, sillä aihe on ruskean mallin omistajalle pitkälti mysteeri.

Esteettiseltä kannalta olennaisinta joka tapauksessa on, että valkoinen saadaan taas valkoiseksi. Valkoisella tarkoitetaan tässä yhteydessä todellakin valkoista, ei esim. keltaista tai rusehtavaa.

Valkoinen on saatava kehään mennessä valkoiseksi. 

Pesun jälkeen seuraa tärkeä vaihe: kiillotus. Tässä vaiheessa tarpeeseen tulee Show Sheen. Kiillotusaineen kanssa hyvä nyrkkisääntö on, että enemmän on enemmän.

Varsinkin takkutukkien kanssa kannattaa käyttää rutkasti kiilloketta myös jouhiosastoon. Tukan omaa tahtoa voi yrittää taltuttaa myös muotovaahdon avulla.

Jotta tuunaajan ponnistukset eivät valuisi välittömästi hiekkaan, turpeeseen, mutaan tai muuhun ponyn ulottuvilla olevaan piehtarointimateriaaliin, on my little welsh pony parasta kääriä pesun ja kiillotuksen jälkeen huolellisesti suojapeitteisiin.

Suojapeitteen kattavuustarve riippuu etupäässä my little welsh ponyn väristä: Vähän valkoisen kanssa riittää, että se peitetään päästä hännänjuureen (ks. kuva alla). Mutta jos raajoissa ja/tai hännässä on paljon valkoista, on syytä suojata nekin. Kääreet poistetaan vasta näyttelypaikalla. Esimerkiksi yöllä iskeneen ripulin jäljet on nimittäin aika vaikea viime hetkellä poistaa vastavalkaistuilla sukilta.

Asianmukaisesti lycraan kääritty my little welsh pony. Asun kuuluisi kylläkin olla hiukan vartalonmyötäisempi. Joko tällainen tai pelkkä päähuppu yhdistettynä tavalliseen loimeen on suositeltava. Pysyy karva puhtaana ja tukkakin kuivuu oikeaan asentoon - ellei sitten satu taittumaan väärään asentoon ennen kuivumista.   

Jos alkuvalmistelut on tehty hyvin, vähä-valkoisen my little welshin viimeistely näyttelypaikalla ei vaadi muita välineitä kuin harjan pölyjen poistoa varten, pyyhkeen jännäkakan poispyyhkimistä varten ja tietenkin vauvaöljyä silmänympärysten ja turvan viimeistelyyn.

Ennen vauvaöljyn lisäämistä on hyvä pyyhkiä mainitut alueet vauvapyyhkeellä. Öljy kannattaa sutia ponin nassuun esim. kumihanskoilla. Ainakin siinä tapauksessa, että samoilla käsillä on tarkoitus myöhemmin pidellä ponin narua. (Toisaalta monisataakiloiseen eläimeen kiinnitettyä narua ei välttämättä kannata pidellä paljain käsin, oli käsissä öljyä tai ei.)

Paljon valkoisten yksilöiden näyttelykassiin kuuluu tietysti aina kalkki, jolla varmistetaan pään ja jalkojen valkoisten alueiden valkoisuus.

Kuvassa ruskea my little welsh pony näyttelykiillotuksessa. 

Viimesilaukseen voi tarvita myös hiusvahaa ja mahdollisesti muita kauneustuotteita. Vaha on kätsä siinä vaiheessa, kun lycran hinkuttamat jouhet pyrkivät pörhölleen.

Hifistelijöille on olemassa myös ponimeikkejä esim. mustien silmänympärysten lisämustaamiseen. Säihkeestä tykkäävät voivat kaivata myös glitter-suihketta. Kimalteet kannattaa kuitenkin mieluiten jättää lähinnä (valkoisiin) jouhiin eikä innostua suihkuttelemaan niillä koko my little ponya.

Tällainen kuontalo on show-ponilla niin väärin niin monella tapaa. Kuvan my little welsh ponyn kuontalo ei ole päässyt tähän kuosiin enää kevään 2013 jälkeen. Kyllä, kuvassa on Ruusa. Tällainen sen tukka olisi ilman määräaikaishuoltoja.

Edellä mainittujen tuunausten lisäksi on tärkeää muistaa karvahuolto. My little welsh ponya ei voi viedä kehään maalaislookissa (ks. kuva yllä). Etenkin B-sektion my little welsh ponyn näyttelykampauksen on oltava erittäin chic.

Brittiläiseen eleganssiin tottuneelle tuomarille on nimittäin shokki joutua arvostelemaan my little welshiä, jonka kuontalo ei ole järjestyksessä. Jos tuomari on pahalla päällä, hän saattaa alentaa ponin arvostelua ihan vaan reuhutukan takia. (Perustuu tositapahtumiin.)

Niinpä kunnon my little ponyilijä osoittaa tuomarille arvostuksensa kynimällä lemmikkinsä tukan ratsumittaan tai vähän sitä pitemmäksi. Harjan pituus riippuu vähän yksilöstä, sekä ponysta että sen tuunaajasta.

Yksi sääntö kuitenkin on melko ehdoton: tukka ei saa ulottua kaulan alapuolelle eli sitä ei saa pilkottaa kaulan alta, kun ponya katsoo vastakkaiselta puolelta (ts. harjaa ei saa näkyä vasemmalle puolelle, koska my little welsh ponyn harja on oikealla puolella). Harjan pitäisi näyttää siistiltä, mutta ei leikatulta (ja part-bredien tukka tietysti letitetään).

Otsatukan voi jättää aika pitkäksikin osoittamaan, että kyllä ponilla jouhi kasvaisi, jos antaisi kasvaa. Otsajouhistokin kannattaa silti siistiä.

Voittajan cob-eleganssia: vuoden 2013 Royal Welsh Show voitettiin tällaisessa lookissa.

Saksilla ei jouhiin sovi koskea, korkeintaan häntään. Cobien hännästä on tapana lyhentää ja muotoilla vähän kuin saunavihta. B-sektion ponylla riittää maltillisempi stailaus.

Paksutukkaisen my little welshin kuontaloa on syytä reilusti ohentaa. Kannattaa ohentaa ensin ja lyhentää vasta sitten, btw.

Edellisessä kuvassa kuvattu kuontalo siistimpänä. Vielä voisi lisää ohentaa,
mutta koska tuunaaja lyhensi ennen ohentamista, ei pystynyt enempää.

Mitä muuhun karvoitukseen tulee, päästä sojottavat haivenet pitäisi siistiä. Esimerkiksi korvakarvojen ei sovi rehottaa korvien ulkopuolella. Saksia ei sentään tarvitse työntää korvien sisään, vaan riittää kun nipsaisee ulkonevat karvat lyhyiksi. Leukakarvojenkaan lyhentäminen ei ole kiellettyä.

Turpakarvatkin alkuperämaassa on ainakin aiemmin ajeltu, mutta elävä pony kuitenkin tarvitsee tuntokarvojaan näyttelynjälkeisessä elämässä eli ne pitäisi malttaa jättää rauhaan. Tuntokarvojen paikoilleen jättämisen takia ei tiettävästi ainakaan Suomessa ole hävitty yhtään championaattia.

Karvanpoiston ulottamista pään ja jouhiston ulkopuolelle kannattaa pohtia yksilötasolla. Tässä blogissa seikkailevalla my little welsh ponylla esimerkiksi on vennot etuvuohiset, joten niihin on turha jättää melkein maahan asti roikkuvia karvoja ei-toivottua ominaisuutta korostamaan.

Kun kaikki edellä mainitut vaiheet on suoritettu, my little welsh pony on valmis esiteltäväksi.

Tämäntyyppinen asukokonaisuus on esittäjälle hyväksyttävä, joskin housut voisivat istua paremmin. (En ole pöllinyt kuvaa, vaan lisännyt tämän copyright-merkinnän ihan itse.)

Ennen kehään kirmaamista kannattaa kuitenkin tsekata, että myös mylittlewelshponytäti (tai Suomessa harvinaisempi mylittlewelshponysetä) on ulkomuodoltaan yhteensopiva tuunatun ponynsa kanssa.

Sitten ei muuta kuin esittelemään my little welsh ponya ylpeänä kuin se olisi ilmiselvästi maailman kaunein.

Blogissa seikkailevan my little welsh ponyn tuunauksen onnistuneisuutta voi arvioida tulevana sunnuntaina Vermon poninäyttelyssä. Tiedossa on tiukka vastus ja tarkkasilmäinen tuomari.

Muokattu 25.1.2021: Muokattu tuntokarvojen poistamista koskevaa kohtaa selkeämmin kielteiseksi.