 |
| Tässä kuvassa ehkä vähän näkyy, miten poni vetää takamahaa sisään: viimeisten kylkiluiden jälkeen kyljen profiilissa näkyy terävä kulma. |
Jostain syystä hevoset tuntevat usein suurta tarvetta suolen tyhjennykseen, kun näkevät palvelijan siivoavan vessaansa. Joskus jopa saa laitettua talikon hevosen perätuupparin alle niin, että lopputuotos ei edes koske maata ennen kuin on jo kottikärryissä matkalla lantalaan.
No, tällä kertaa rimpula ei tietenkään kakannut, joten lannan koostumus on edelleen mysteeri.
Lannan sijaan näin jotain muuta, mikä pani miettimään. Kiinnitin nimittäin huomiota kaksihevosvoimaisen lauman ruokailudynamiikkaan.
Siinä vaiheessa, kun tarhakaveri oli syönyt oman kasansa, Ruusa oli vasta puolivälissä omaansa. Ja kun omat korret oli vedetty napaan, pomohevonen takavarikoi Ruusan eväät. Ponin ei auttanut kuin poimia satunnaisia korrenpaloja sieltä, mihin niitä oli lämppärin jäljiltä jäänyt.
Oletettavasti näin tapahtuu joka ruokintakerralla. Näin ollen vaikka tarhaan pannaan heinää se lähemmäs 10 kiloa hevosta kohti, Ruusan todellinen heinänsaanti on siitä kaukana. Tuskinpa se ehtii syödä yli viittä kiloa päivässä, vaikka itsekin annan sille aina lisäheinää. Ja viisi kiloa esikuivattua säilöheinää on erittäin vähän jopa pikkuponille, kun se ei ole shettiksen sukua.
Ei ihme, että poni laihtuu ja kipuilee, jos se ei syö juuri mitään!
Väkirehun puute ei selitä mahakipuja, mutta liian vähäinen korsirehun saanti voi hyvinkin olla avaintekijä. Etenkin, kun Ruusa sitten napsii kaikki mutaisimmatkin korret mahansa täytteeksi. (Pitäisi hankkia heinälaatikot.)
Miten olen voinut olla niin sokea, etten ole aikaisemmin tätä tajunnut?
P.S. Haluaisin kiittää kaikkia edelliseen tekstiin kommentoineita. Arvelin, että aiheeseen voisi tulla myös kommentteja tyyliin "idiootti, anna sille ponille ruokaa", mutta sainkin paljon tukea ja ymmärrystä. Kiitos.
Tuo voi hyvinkin selittää ongelman! Joskus kannattaa tarkkailla hevosten toimia. :)
VastaaPoistaJuuri tuon takia minulle on aina opetettu, että heinät pitää jakaa mahdollisimman moneen kasaan, jotta kaikki saavat syödäkseen.
Saman opin olen minäkin saanut ja aina itse heiniä jakaessani olen tehnyt vähintään yhden kasan enemmän kuin laumassa on jäseniä. Toivotaan, että tilanne nyt alkaisi aueta, kun saimme hepoille vapaan heinän.
PoistaMoni kritisoi minua kesällä, kun erotin meillä hetken asuneen ponin Salaman kanssa. "Anna niiden selvittää välinsä" sanoivat viisaat anonyymit. Huomasin vähän samoja piirteitä kuin teillä nyt ja ruokatilanteet muuttuivat aika stressaaviksi kaikille. On normaalia, että silloin tällöin kahinoidaan, mutta järjestelmällinen "kiusaaminen" ei ole ok. Jos näen lauman 24/7 silmieni alla, saatan ehkä tehdä näppäriä huomioita nettitietäjiin verrattuna. :D
VastaaPoistaMutta siis, toivottavasti saatte tarhaus- tai kaverikuvion tai ruoka-asian järjestymään.
Minä ymmärsin kyllä hyvin sen ratkaisun... Olen niin samaa mieltä siitä, että on iso ero normaalin heinäkasalta pois ajamisen ja järjestelmällisen kiusaamisen välillä.
PoistaSuurimmaksi osaksi nämä ongelmat ovat liittyneet heinänruokintatilanteisiin, muulloin yhteiselo on ollut pääosin rauhanomaista. Siksi olen katsellut tilannetta näinkin pitkään. Etenkin, kun ruoka-aikojen ulkopuolella Ruusa on viime aikoina hengaillut hyvinkin lähellä tätä pomohevosta.
Katsotaan, mitä vapaa heinä -kokeilu saa aikaan. Jos kiusaaminen jatkuu siitä huolimatta niin pitää miettiä muita ratkaisuja. Ei ole kivaa elää jatkuvassa stressissä.