Kevät, missä lienet ja jännitystä ilmassa

Tässä viime aikoina on aika moneen kertaan tullut mieleen ajatus, että oli se kyllä onni, ettei Ruusa tiinehtynyt viime vuonna vielä toukokuun kiimaan. Sillähän olisi ollut laskettu aika ihan näinä päivinä. Ja nämä päivät ovat olleet pirun kylmiä. 

Oi kevät, missä lienet?

Ei täällä nyt sentään ole viime aikoina sadelleet lumet maassa pysyneet, mutta sen verran koleaa on ollut, että prinsessaponi on saanut öiksi niskaansa nutun.

Yliloimittamistako? Ei, jos ponilta kysytään. Se on itse valinnut näin. 

Yhtenä yönä Ruusalla oli loimi, koska silloin satoi lunta. Aamulla tallinpitäjä oli ajatellut vapauttaa ponin vaatteiden kahleista, mutta Ruusapa oli aina kääntynyt niin, ettei hän ylettänyt vöihin. Kun myöhemmin päivällä alkoi lämmetä, Ruusalle kävi jo hyvin, että takki poistetaan. 

Toivottavasti Pulla-Albert ei saavu ainakaan ennen kuin saadaan vaihdettua hokkikengät kengättömyyteen ja bootseihin. 

Tapahtuneen jälkeen aloin loimittaa ponia kylmiksi öiksi, ainakin viittä pakkasastetta on pidellyt. Onhan sellaisissa lämpötiloissa melkein kesäkarvaisella elikolla kieltämättä kestämistä. Ruusa on ollut loimitusratkaisuun erittäin tyytyväinen. Ei tarvitse pitää kiinni loimittaessa, poni kyllä odottaa tyytyväisenä vaatetusprosessin ajan.

Jos ponille sallii itseilmaisun, se kertoo, mitä haluaa. Onneksi tallinpitäjämmekään ei tulkitse ponin käytöstä kettuiluksi, vaan kuuntelee. Ja onneksi hän jakoi episodin kanssani, muuten tuskin olisin tajunnut ruveta ponia takittamaan. 

Hyvä tosiaan, ettei Pulla-Albertin laskettu aika osunut näille main. Mutta ei sen tulo ole välttämättä kaukana nytkään! 

Toissapäivänä Pulla-Albert mylläsi mahassa pitkät pätkät niin, että hytkymisen näki kymmenien metrien päähän. Mahtoiko siellä jo asetella itseään lähtökuoppiin?

Ruusa suhtautui Pulla-Albertin meuhkaamiseen täysin tyynesti. Muutenkin se on ollut varsin lempeällä päällä. Koko ajan saisi olla sitä kyhnyttämässä ja se haluaisi pusutella takaisin. Tarhakaverinkin kanssa on ollut tavallista läheisempi.

Kaverin kanssa on kiva olla lähekkäin.

Lenkille poni ei kyllä enää suostu lähtemään. Poispäin kotoa jumittaa, takaisinpäin rynnii ja hyppii pystyyn. Melko selkeä merkki siitä, että pihasta poistuminen alkaa tuntua möhömahan kanssa turvattomalta. Emme siis enää harrasta sitäkään, pihassa saatamme vielä vähän tallustella.

Jos nyt oikein laskin niin tiineysvuorokausia on kasassa 313. Lähteestä riippuen varsa katsotaan täysiaikaiseksi vuorokausilla 315 - 320. Pitäisikö jo alkaa valvoa?

Ponin hännän alueen lihakset ovat jonkin verran löystyneet, mutta eivät ne vielä ihan sitä luokkaa ole kuin G:llä puoli vuorokautta ennen varsomista. Tämä tosin ei paljon kerro, koska joillakin tammoilla takapää ei löysty juuri lainkaan etukäteen.

Tissit ovat jonkin verran turpeina, mutta maito ei ole vielä laskeutunut. Sekään ei kerro juuri mitään, koska joillakin tammoilla maito laskeutuu vasta hetkeä ennen varsomista.

Utare on jonkin verran täyttynyt, mutta nisät vielä lerputtavat.

Niin että yritä siinä sitten päätellä, koska ruveta kyttäämään enemmänkin!

Kameraa on jonkin verran tullut vilkuiltua myös yöllä. Onneksi minulla on kyttäysapua toisella aikavyöhykkeellä. Apu ei kuitenkaan ole järin asiantuntevaa, joten sen varaan ei voi kovin pitkään laskea.

Vielä kamerassa on näkynyt etupäässä ruunaa, mutta tänään olisi tarkoitus erottaa kaksikko vähintään öiksi. Emmehän halua, että pomoruuna esimerkiksi kesken päätapahtuman komentaa Ruusan pihalle.

Pian pitäisi ruveta myös sulkemaan tammaa pihattoon öiksi. Olisi aika ikävää, jos Pulla-Albert pullahtaisi johonkin kylmään kivikkoon! Keuhkovaivan vuoksi sulkemista ei kuitenkaan huvittaisi tehdä liian aikaisin.

Välillä näinkin. Kuten kuvasta näkyy, varsomiskarsinassa on varsin ruhtinaallisesti tilaa. 

Katsotaan nyt, miten paljon ponia alkaa kamerasta näkyä, kun ruuna suljetaan pihatosta pois. (Myös ruunalle jää ihan hyvä petipaikka pihaton eteiskatokseen. Luulen, että Ruusa on nukkunut viime yöt siinä, kun laitoin siihen olkipatjan.)

Kyllä täällä aletaan jo aikamoisessa stressissä olla!