tiistai 12. kesäkuuta 2018

Oman elämänsä Eric Cartman

En malttanut pysyä Albertin luota poissa paria päivää pitempään, vaan huristelin jo maanantaina katsomaan, miten pikkumies on sopeutunut porukkaan. No, muuten hyvin, paitsi että Albertin ja muiden välissä oli taas aita.

Kävi ilmi, että Albert, tuo oman elämänsä Eric Cartman, on oppinut konfliktitilanteissa yksinkertaisesti poistumaan paikalta. Screw you guys, I'm going home. 

Ihan kotiin asti Albert ei sentään Cartman-hengessä ole lähtenyt, onhan se kyyditty paikalle käytännössä ikkunattomassa kopissa eikä sillä siis ole hajuakaan, mihin suuntaan pitäisi marssia. Riidan sattuessa se kuitenkin mieluummin siirtyy eri lohkolle kuin jää kinaamaan. Siellä sitten ilmeenkään värähtämättä pitää yksityistä orilaiduntaan.

Kuvan hevoset liittyvät tapaukseen olennaisesti. Kuva otettu lauantaina.

En nyt ihan tällaista osannut odottaa.

Ihailen toki varsani luovaa ongelmanratkaisukykyä, mutta aiturointi ei varsinaisesti kuulunut niihin asioihin, joita sen odotin saati toivoin orilaitumella oppivan.

Muiden kanssa Albert jo tulee toimeen, mutta kakkosmies on ajanut sitä edelleen. Screw you guys. Mieluummin yksin kuin huonossa seurassa, Albert selvästikin tuumiiSehän ei ole tottunut minkäänlaiseen kurmuutukseen, koska aikuiset tuppaavat olemaan varsojen kanssa varsin sallivia. Ikätovereiden kanssa sen sijaan pitäisi sietää vähän välienselvittelyäkin.


Tilannehan ei ole sillä lailla ideaali, että Albert on joutunut liittymään valmiiseen laumaan, joka jo ns. omistaa tilukset. Parempi olisi laskea koko poppoo laitumelle yhtä aikaa, mutta se nyt ei ollut tällä kertaa mahdollista. 

Katsotaan nyt, saammeko varsan hyväksymään ihmisen sille valitseman lauman vai onko palattava maitojunalla syntymäkotiin. Katsellaan nyt kuitenkin vähän pitempään kuin viikko.

Alkajaisiksi annoimme Albertille vielä muutaman päivän aikalisän yksityislaitumella. Lisäraporttia seuraa tilanteen kehittyessä. 

10 kommenttia:

  1. Alberista on kyl kasvanut hienon näköinen! Ihan kateeksi käy.
    Ehkäpä nuoriherra oppii pitämään puoliaan ennen pitkää.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Se on kyllä yllättävän "valmiin" näköinen, Ruusa oli vielä kaksivuotiaanakin paljon varsamaisempi. Aika roteva Albertista varmaan tulee, kun on nyt jo suunnilleen yhtä iso runko kuin Ruusalla.

      Poista
  2. Albertilla on siis sama taktiikka, kun Ripellä. :D Mutta voi harmi sen omalta kannalta.

    On se vaan komea ja kiiltävä. Siitä tulee varmasti tosi hieno. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tässä on erikoista, että Albertilla ei ennen ole ollut ollenkaan tällaista taktiikkaa. Aiemmin se on lähestynyt uusia kavereita tosi rohkeasti ja sitkeästikin. Tosin sehän on tavannut kaikki aiemmat kaverinsa ensin emän kanssa eli siitä on ollut tukea.

      Albert on kyllä komea. Ja musta on tosi kiitollinen väri, kun kiilto näkyy siinä niin selvästi.

      Poista
  3. Saisiko Albertille kaverin siihen privaattilohkoon ja sitten yhdistys muiden kanssa laumaan? Meillä kyllä varsa onneksi otti heti muut varsat ilolla vastaan vaikka talven olikin aikuisten hevosten seurassa, selkeästi kuitenkin varsaseura ekoilta kuukausilta oli niin merkittävä, että ei jäänyt epäselväksi, keiden seuraan halusi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillä laillahan tätä ensin yritettiin, että Albert oli privaattilohkolla ensin yksin, sitten pari päivää pomon kanssa ja sitten yhdistettiin. En tiedä, pitäisikö yhdistää sen varsan kanssa, kenen kanssa eivät nyt ole tulleet toimeen.

      Minäkin olen ollut ihan sitä mieltä, että Albert kaipaa varsakaveria, sen verran piinasi aikuisia. Toivottavasti nyt pääsevät yli tästä ongelmasta.

      Poista
  4. Voihan Albert! Todella harmi että kesän alkuun on tullut näin paljon vastoinkäymisiä. Luulisi että omanikäisten seura olisi kiva juttu varsalle, etenkin kun ei ole edes porukan pienin. Ilmeisesti ongelma on vain yhden kaverin kanssa? Tavallaan positiivista ettei ole kaikkien silmätikkuna. Uusi tapa mennä aidan toiselle puolelle karkuun ei toki ole kovin hyvä! Toivottavasti ei tule tapa tehdä kotonakin samaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä harmi, ettei Albertilla ole ollut kovin kivaa. Kivanpitämisen vuoksihan sen orilaitumelle vein. Täytyy toivoa, että pääsisi porukkaan ennen pitkää. On tosiaan niin, että vain yksi hevonen ei ole vielä hyväksynyt Albertin liittymistä laumaan. Se on se kaikkein isoin kaveri.

      Ja todellakin toivon, ettei Albert ala laajemmassakin skaalassa pakenemaan epämiellyttäviä tilanteita aidan toiselle puolelle.

      Poista
  5. Voi Albert Albert! Kuinka elämä koettelee. Toivottavasti hän löytää jollain systeemillä toverin laumasta ja pääsee siten ujuttautumaan porukkaan mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Albertilla ei tosiaan ole ollut kovin helppoa. Luulin, että laumaan liittyminen olisi suht helppoa, kun Albert oli saanut pari päivää kaverustua pomon kanssa kahdestaan, mutta ei ollutkaan. En tiedä, liittyykö tämä siihen, että tuo Albertia ajava kakkospomo on pomon bestis.

      Olen vähän yllättynyt, että Albert on reagoinut näin, koska kotona se on ollut aika rohkea ja sitkeäkin toisiin hevosiin tutustuja. Sillä meni varmaan muutosta pasmat enemmän sekaisin kuin mitä pintaan näkyy.

      Poista