Onko porkkanavenytyksistä muka jotain hyötyä - tiede vastaa

Ovatko porkkanavenytykset turhia kukkahattutätien hupsutuksia?

Nöyp! Aivan tärkeä rooli on niillä hevoisen kehonhuollossa. Urheiluratsujenkin kannattaisi porkkanajumppailla päivittäin, tai oikeastaan useasti päivässä.

Kerron, miksi. Kaikkihan tietävät, että pilates parantaa ryhtiä etc. - no, porkkanavenytykset ovat hevosten pilatesta. Niillä pääsee käsiksi ison eläimen syviin lihaksiin eli ns. korsettiin. Kehokorsetti on ihmiselle tärkeä - ja hevosella se sattuu olemaan vieläkin tärkeämpi, onhan hevosella aika paljon enemmän kannateltavaakin.

Mutta älä nyt minua usko, usko tiedettä. Sitä on luvassa alempana.

Kieltämättä olen itsekin pitänyt porkkanavenytyksiä vähän pikku puuhasteluna. Tiedeuskovaisena innostuin kovasti kuullessani, että niistä onkin tehty aivan vakavamielistä tieteellistä tutkimusta. Tämä selvisi fysioterapeutti Heli Hyytiäisen luennolla viime viikon lauantaina. (Tilaisuuden järjesti Lahdessa Operantit ratsastajat.)

Tuoreen kuvamateriaalin puutteessa laitetaan alkuvuodesta otettu porkkanavenytyskuva. Ponitädin tallieleganssi on tänä talvena noudattanut samaa linjaa.

Hyytiäinen siteerasi tutkimusta (Stubbs et al. 2011), jossa oli teetetty hevosilla eri porkkanavenytyssarjoja viisi sarjaa päivässä viitenä päivänä viikossa kolmen kuukauden ajan.

Tieteellisissä tutkimuksissahan on tapana ensin jaaritella kaikenlaista taustatietoa, joten tässäpä sitä tästä tutkimuksesta (referoitu sekä suomennettu abstaktista): Kun ihmissubjektilla on selkä kipeä, syvät selkää stabiloivat lihakset eli multifidukset surkastuvat. Tarvitaan fysioterapiaa. Muualta luin, että multifiduksia on fysioterapiallakin vaikea palauttaa entiseen kukoistukseensa.

Stubbs ja kumppanit tutkivat, olisiko porkkanavenytyksistä selkävaivaisen hevosen multifidus-fysioterapiaksi.

Ja kas, kolmen kuukauden porkkanajumppailun jälkeen nelijalkaisten tutkimuskohteiden multifidusten läpimitta oli kasvanut. Eli lihakset olivat vahvistuneet. Eikä tässä vielä kaikki, vaan myös multifidusten puolierot olivat vähentyneet (vaikka harjoituksia käsittääkseni tehtiin symmetrisesti molemmille puolille).

Niin että ei todellakaan ole mikään turha puuhastelu kyseessä!

Kuvakaappaus kanadalaisen Horse Journalsin selkäkipuartikkelista.

Multifidukset ovat selän syvimpiä lihaksia, jotka sijaitsevat suoraan luuta vasten. Kukin niistä kiinnittyy vain muutamaan nikamaan.

Multifidukset auttavat muuttamaan selän asentoa, mutta niillä on erityisen tärkeä rooli rangan stabiloinnissa (Lue lisää englanniksi esim. kanadalaisesta Horse Journalista, josta kuvakaappaus yllä.)

Ja stabiilius eli vakaushan on hevosen selkärangalle olennaisen tärkeä ominaisuus.

Hevosen takakinttujen generoima voima on nimittäin sen verran monta (kymmentä?) newtonia, että kovin liikkuvainen ranka ei sitä rynkytystä kauan kestäisi. Heli Hyytiäinen sanoikin, että jäykkäselkäisyys on hevoselle huomattavasti pienempi paha kuin yliliikkuvuus.

Hevosen rangan pitää olla varsin stabiili, että se kestää hevosen oman liikkeen aiheuttaman rynkytyksen. Ratsuhevosella tulee vielä ratsastajakin rasitteeksi. Kuvituskuva lokakuun lopun ratsastukselta.

Vaikka Stubbsin ja kumppaneiden tutkimuksessa etsittiin apua lähinnä selkäkipuisten hevosten kuntouttamiseen, en kyllä näe mitään syytä, miksei samaa jumppaa voisi harrastaa myös vammoja ehkäisevänä toimintana ja ratsastuksen oheisliikuntana.

Etenkin, kun porkkanavenytykset multifidusten lisäksi jumppaavat myös muita selkä- ja vatsalihaksia.

Aika hyödyllistä hommaa esim. sellaisille hevosille, joiden työnkuvaan kuuluu askellajien kokoaminen. Tai nuorille hevosille valmisteluna ratsastajan kanniskeluun, kuten amerikkalaisen Michiganin yliopiston professori Hilary Clayton sanoo The Horsen artikkelissa.

 Nyt, kun olen lukeneempi aiheesta, huomaan tässä vuoden alussa otetussa kuvassa pari virhettä. Esim. hevosen korvien pitäisi pysyä samalla tasolla, jotta se venyttäisi rehellisemmin. Toisekseen oppaiden kuvissa ihminen seisoo aina hevosen kyljen vieressä niin, että ihminen jää "halaukseen" hevosen venyttäessä.

Ruusa-ponihan ei varsinaisesti ole mikään vakavasti otettava kouluratsu tai mikään muukaan urheiluhevonen. Emme anna tämän estää lähes päivittäistä dynaamista mobilisaatioharjoittelua elikkäs niitä porkkanavenytyksiä.

Lähinnä käytössä ovat sellaiset liikkeet, joissa ponin on kuroteltava sivusuunnassa kintereen suuntaan niin lähelle takajalkaa kuin liikkuvuutta riittää. Venytys on hevososteopaatin erityisesti Ruusalle suosittelema.

Kyseinen venytys on kohdistettu erityisesti kaularangan viimeiseen nikamaan, joka on lapaluiden välissä. Sen jumit voivat aiheuttaa hengenahdistusta, joten haluamme tässä venytyksessä kuulla kaularangan sanovan naksnaks. Aina se ei niin sano, mutta onhan myös mahdollista, ettei se aina ole jumissakaan.

Sillä, mihin porkkanavenytyksen suuntaa, on merkitystä. Erityyppiset venytykset nimittäin kohdistuvat vallan eri nikamiin.

Esimerkiksi sivuvenytys kohti satulavyötä kuulemma kohdistuu ensimmäiseen niskanikamaan (eli siihen, joka liittää kaulan kalloon), pitemmälle menevät enempi rintarankaan. (Valitettavasti tämä osa oli jäänyt pois luentomuistiinpanoista eli en mene sataprosenttisesti takuuseen väitteiden todenperäisyydestä.)

Rintarangan osa, joka jää satulan alle, on Heli Hyytiäisen mukaan itse asiassa hevosen selän liikkuvin osa. Jos siihen tulee jotain feelua, ensimmäisenä katoaa ja viimeisenä palaa kyky taipua sivulle.

Lisää aika lailla aiheeseen liittymättömiä kuvituskuvia. On aika masentavaa verrata tänä syksynä otettuja kuvia näihin vuosi sitten otettuihin. Poni oli silloin aika paljon ryhdikkäämpi kuin nyt (toki tässä ruudussa myös hiukan jäykällä niskalla). Ruusa on luontaisesti ryhdikäs, joten sen yhtäkkinen valahtaminen etupainoiseksi mietityttää. Ruusan hengityskin toimi vuosi sitten paremmin kuin nyt.

Olen opettanut porkkanavenytysten idean Ruusalle jo ennen kuin se joutui luopumaan emän tissistä. Silti homma on kieltämättä ollut vähän sellaista sinne päin ja silloin tällöin tekemistä. (Niin kuin ehkä aika moni muukin osa-alue meikäläisen heppahommissa.)

Mutta nyt olen ostanut porkkanoita niin paljon lisää, että niitä riittää vähän laajamittaisempaankin harjoitusohjelmaan.

Tässähän on tietysti se catch, että oikeasti hyötyä saadakseen näitä reenejä pitäisi harrastella aika tiheään. Ei riitä ponitädin muutama toisto max. kerran vuorokauteen, ainakin kolmesti päivässä pitäisi ponin kurotella suuntaan jos toiseenkin.

Mutta tuskinpa kerran tai kaksi päivässäkään jumppailusta varsinaisesti haittaa on.



Minä olen tehnyt porkkanavenytyksiä viimeisenä ennen kuin päästän ponin takaisin tarhaan, mutta ilmeisesti ne olisivat myös passeli verryttelymuoto ennen muuta liikuntasuoritusta. Näin sanoo professori Hilary Clayton Equimedille kirjoittamassaan artikkelissa (proffalla on aika liuta muitakin titteleitä ja toisesta artikkelista havaitsin, että hän on myös menestynyt kouluratsastaja).

Claytonin mukaan porkkanajumppa on turvallisempaa kuin manuaalinen mobilisointi eli se, kun ihminen vääntelee hevosen osia eri suuntiin. Porkkanavenytyksissä hevonen voi nimittäin itse päättää, miten pitkälle menee eikä venytys tule vahingossa liian rajuksi.

Tosin professori muistuttaa, että ennen kuin porkkanajumpattelee esim. ähkyleikattua, neurologisesti sairasta tai tuki- ja liikuntaelinten vakavista sairauksista kärsivää hevosta, pitäisi ensin konsultoida hoitavaa eläinlääkäriä.

Kuvakaappaus Equimedin artikkelista.

En-nyt tähän tekstiin lähtenyt ottamaan sen enempää esimerkkikuvia jumppailusta, kun niitä on internetissä esillä asiantuntijoidenkin suorituksista. Esimerkiksi ylle linkitetty artikkeli tarjoaa hyvää opiskelumateriaalia, jos aihe kiinnostaa ja amerikanenglanti auttavasti taipuu.

Tekstein ja kuvin kyseisessä jutussa selvitetään noin kaikki, mitä kenenkään ikinä tarvitsee tietää porkkanavenyttelystä. Yksityiskohtaiset ohjeet selvittävät liikkeiden opettamisen ja suorittamisen turvallisuusaspekteineen. Vinkkejä löytyy jopa porkkananpalojen leikkaamiseen.

Jos tämäkään ei riitä, sivuston kautta voi myös ostaa aiheesta opetusvideon, kirjan tai vaikka molemmat.

Joko kävit ostamassa porkkanoita?