"Hevosta ei voi pakottaa"

Luin Helsingin Sanomista Patrik Kittelin haastattelun. Juttu oli hyvä ja nostan hattua herralle. Hienoa nähdä ammattilainen, joka myöntää virheensä ja kykenee muuttamaan toimintaansa! Soisi muidenkin ottavan mallia.

Mutta piti se Kittelinkin päästää suustaan klassinen lause, jota hevosurheilussa jatkuvasti toistellaan oman toiminnan oikeuttamiseksi. "Hevosta ei voi pakottaa",  tai Kittelin muotoiluna "yhtään hevosta ei voi pakottaa huippukouluratsastukseen, jos ne eivät sitä halua".

Myönnän, että tämä usein eri muodoissa toistuva väite osuu minussa jonkinlaiseen hermokipupisteeseen ja kiihdyn joka kerta.

Onko Kittel siis sitä mieltä, että hänen hevosensa itse halusi liikkua rollkurissa siinä määrin tukalassa tilassa, että kieli sinertyi? Menneinä aikoina hevosia on jopa kuollut ikeensä ääreen - ihanko vapaaehtoisesti punnersivat niin kovasti, että henki lähti? (Edit.jälkimmäinen ei toki liity kouluratsastukseen, ainakaan tietääkseni.)

Kuvan poneja ei ole pakotettu poseeraamaan, tai ainakaan kovin paljon.

"Hevosta ei voi pakottaa" on pelkkää valkopesua ja vastuun välttelyä. Se on tapa välttää oman toiminnan eettinen pohdinta.

Hevosta todellakin VOI PAKOTTAA ja useimpia hevosia vieläpä erittäin helposti. Itse asiassa harvaa eläintä on niin helppo pakottaa kuin hevosta. Tai ainakin harvan eläimen pakottamista on ihmisen niin helppo perustella itselleen kuin hevosen, koska hevonen ei ilmaise epämukavuuttaan esimerkiksi uikuttamalla.

No, toki on niitäkin hevosia, joita ei voi pakottaa ainakaan ilman henkilövahinkoja.

Itsekin olen tavannut yhden sellaisen. Onnea vaan sille, joka yrittää pakottaa Albertia! Sen kanssa on pitänyt mennä pitkää tietä joka asiassa jo ihan siksi, että pakottamistaktiikalla olisi tullut vammoja joko sille tai minulle tai mahdollisesti molemmille. Silti jopa Albertia pystyy pakottamaan tilanteissa, joissa sen kieltäytymisen taustalla ei ole pelko/ahdistus vaan "en halua" tai "en jaksa".

Jos minä harrastelijana pystyn pakottamaan useimpia hevosia ja vielä ilman erityisen kovia välineitä, on vaikea kuvitella että ammattilainen ei osaisi pakottaa vielä huomattavasti tehokkaammin.

Yritäpä pakottaa!

Pakottaminen ei tarkoita pelkästään väkivaltaa, vaikka joskus sitäkin. Arkipäiväinen pakottaminen on paljon lievempää ja varmaan harmittomampaakin kuin piiskaaminen esteen yli tai vetäminen kankikuolaimella linkkuun.

Pakottamista on minusta sellainen tekeminen, joissa hevoselle ei anneta kuin yksi sen mielestä enemmän tai vähemmän epämiellyttävä vaihtoehto. Esimerkiksi jos hevonen ei halua kuolaimia ja ne puetaan sille siitä huolimatta.

En tässä nyt väitä esimerkiksi, että kaikki huippukouluratsastus olisi hevosen pakottamista. Enkä edes pyri tuomitsemaan kaikkia, jotka joskus hevosta pakottavat. En osaa itsekään toimia hevosten kanssa sataprosenttisen pakotteitta, vaikka toki pääsääntöisesti pyrinkin kouluttamaan ne niin, ettei pakkoa tarvitsisi.

Mitä siis ajan takaa? No ihan sitä, että jos päätyy pakottamaan hevosta, pitäisi tiedostaa ja myöntää niin tekevänsä sekä miettiä, haluaako juuri kyseisessä tilanteessa pakottaa, eikä ummistaa silmiään ajattelemalla, että eihän hevonen tätä tekisi, jos se ei itse haluaisi. Koska ei se aina halua. Ja silti suostuu jopa itseään vahingoittavaan toimintaan, koska se on nöyrä ja konflikteja välttelevä eläin.

Vaikka en tuomitse kaikkea pakottamista niin minusta hevosmaailma ei olisi yhtään huonompi paikka, jos iso osa pakottamisesta korvattaisiin kouluttamisella. Kouluttamisessahan on pohjimmiltaan kyse siitä, että sen jälkeen hevonen tosiaan haluaa samaa mitä ihminenkin. 

Iloitsen, että myös Patrik Kittel on siirtynyt tähän suuntaan, sillä kun tunnetut ammattilaiset muuttavat toimintaansa, harrastajat todennäköisesti seuraavat perässä.