Pulla-Albertista koekaniini

Jo ennen kuin Pulla-Albertimme on maailmassa, sen päänmenoksi on suunniteltu yhtä jos toista.

Elävänä ja mahdollisimman terveenä syntyminen on tietenkin ensimmäinen ykköstavoite, mutta syntymisen lisäksi lapsiponille on asetettu myös tutkimuksellisia odotuksia. Eli olen ilmoittanut Pulla-Albertin mukaan Helsingin yliopistollisen eläinsairaalan suureen varsatutkimukseen.

Kuvan poni liittyy tapaukseen tutkimuskohteen synnyttäjänä. 

Ihmisvauvoistahan tiedetään melko lailla tismalleen, minkä ikäisenä ne nostavat päätään, kierähtävät ympäri, ryömivät, konttaavat jne, ja jos eivät siinä iässä toteuta kehitystehtäväänsä niin heti on joku asiantuntija puuttumassa asiaan. 

Hevoslapsista puolestaan tiedetään suunnilleen sen verran, että niiden pitäisi aika äkkiä nousta rintansa päälle ja parin tunnin sisällä nousta ylös imemään elintärkeää ternimaitoa. Suunnilleen siitä eteenpäin onkin sitten vähän mustaa aukkoa, onko varsa niin sanotusti normaali. Ja mitä sitten, jos ei ehkä olekaan. Tämän epäkohdan sain tietooni viime vuoden puolella, kun olin Lahdessa asti kuuntelemassa fysioterapeutti Heli Hyytiäisen biomekaniikkaluentoa.

Vaan hätäpä ei ole enää pitkään tämännäköinen. Tekevät nimittäin Viikissä monivuotista tutkimusta varsoista. Tarkkailevat pikkuhevoslapsia ja niiden liikkumista. Empiirisen aineiston perusteella sitten jossain vaiheessa vetävät johtopäätöksiä siitä, mikä on normaalia missäkin ikävaiheessa.

Tämän pitäisi auttaa tunnistamaan ja hoitamaan ne varsat, joiden kehityksessä on menossa jotain pieleen. Yhteistä hyvää siis!

Empiirisen aineiston kohdalla kuvaan astuu - kukapa muukaan kuin Pulla-Albert. Siitä on suunniteltu aineiston tärkeää osasta. Minusta on hienoa päästä osallistumaan näin tärkeään tutkimukseen.

Toisaalta jos olisin tajunnut, että kaikki Pulla-Albertin pikkuvarsakuvat pilaa alla oleva kapistus sen hännässä, olisin ehkä miettinyt kahdesti.

Kuva: varsatutkimus. (Julkaistu luvalla.)

No en oikeasti. Pitää vaan edustuskuvat sitten vissiin photoshopata ankarasti. (Löytyisiköhän jostain mustaa teippiä... Koska kieltäydyn edes ajattelemasta sellaista mahdollisuutta, että Pulla-Albert olisi rautias.)

Joka tapauksessa tutkimukseen osallistuminen tarkoittaa, että Pulla-Albertia pitää aivan tieteellisistäkin syistä säännöllisesti videoida.

Sen syntymäkarsinaan asennetaan hyvissä ajoin kamera, jonka on tarkoitus taltioida tämä tärkeä toimitus ja sitä seuraava vuorokausi. Toki BB-karsinassa on jo valmiiksi varsinainen varsomiskamera, josta allekirjoittanut ehkä noin toukokuun alusta lähtien kyttää poniaan kaiket yöt. Tai ainakin siitä lähtien, kun ensivarsoja alkaa näyttää jonkinlaista taipuvaisuutta synnyttämisen harkintaan.

Kunhan tästä elämän ensimmäisestä kohokohdasta on selvitty hengissä, Ruusan jälkikasvu saa noin päivän ikäisenä häntyliinsä sitten tuollaisen kuvassa näkyvän mittauslaitteen. Se on kiihtyvyysmittari. 

Jos laite putoaa, pitää käynnistää etsintäpartio. Eivät ole ihan halpoja kapistuksia, kuulemma. Mutta tärkeintä on kuitenkin laitteiston sisältämä data Pulla-Albertin kiihtyvyydestä. Lukemat kiinnostaisivat kyllä minuakin.

(Edit: Huhtikuussa varsatutkimus tiedotti Facebookissa, että kiihtyvyysmittarin käytöstä tutkimuksessa luovutaan, koska videot ovat osoittautuneet hyödyllisemmiksi.)

Jännää!

Varsatutkimus etsii muuten edelleen kohteita. Alkuvuodesta kyselivät Facebookissa erityisesti varsoja, jotka ovat syntymässä aivan alkukeväästä (joka toki tässä alkaa jo ollakin loppusuoralla). Varhaisvarsoille tehdään jotain lyhytkestoisempaa tutkimusta.