Tänään tuli täyteen kahdeksan tiineyskuukautta eli vähän yli kolme enää jäljellä. Enää, tai vielä, miten sitä nyt katsookin. Ja minähän kuulun siihen väestönosaan, jolle lasi on puoliksi tyhjä.
Poni on ollut pirtsakka ja liikkunutkin muuten aika hienosti. Ei särje enää etupainoisuus silmää. Harmi, ettei enää raatsi ratsastaa!
Ratsastus on poissuljettu liikutusvaihtoehto, sillä ponin keskivaiheille on aivan yhtäkkiä ilmaantunut silmiinpistävän valtava pallo!
Ei ole todellakaan enää mikään malttimaha, pikemminkin mahtimaha.
Ponin mahan äkillinen pullahdus on herättänyt ponikon ihmisosastolla kauhua. Onko pikkurimpulan sisällä sittenkin täysikokoinen hevosvarsa? Apua! (Edit
Pelkoon saattoi vaikuttaa se, että erään eläinlääkärin - ei omamme - mielestä maha on tavallista isompi, siihen asti olin pitänyt tilannetta suht normaalina.)
Yritän kuitenkin lohduttautua sillä faktalla, ettei iso maha aina tarkoita isoa varsaa.
Varsan ja lapsiveden lisäksi Ruusan vyötärönympärystä kasvattaa myös ihan aito laardi. Silavaa on sen verran, ettei kylkiluita yhytä, vaikka miten tökkisi.
Silti. On se iso!
Mahan sisällä on alkanut välillä käymään sellainen ryske, ettei tarvitse muutenkin ärhäkällä tuulella ollutta tammaa kiusata turhilla lääpiskelyillä. Pullan jumpat kyllä näkeekin. Niin kuin tässä vaiheessa tiineyttä tietysti asiaan kuuluu.
Sikiön selvästä elävyydestä huolimatta sain perjantaina pienimuotoisen paniikin, sillä Ruusan tissiosasto näytti aikaisempaa turpeammalta.
Paniikkitilannetta ei juurikaan lieventänyt googletus, jolla selvisi, että jossain tutkimuksessa on sittenkin todettu myös EHV-4:n voivan aiheuttaa istukkatulehdusta. Onneksi tulehdusta ei tällä erää kuitenkaan ollut.
Sen sijaan ponitädin hysteerisyyden taso alkaa vähitellen saavuttaa sellaiset mittasuhteet, että tässä ollaan kohta lataamokamaa.
Tissipaniikin lietsomalla googlehaulla löytyi kuitenkin tähän kohtaan myös rauhoittavia signaaleja. Löytyi nimittäin Petra Huhdin lisensiaattitutkimus istukan ja sikiön kehityksestä hevosella.
Huhdin siteeraamat Allen ym. (2002b) tutkivat emän koon ja sikiön genotyypin vaikutusta istukan ja sikiön kehittymiseen. Genotyyppihän tarkoittaa yksinkertaisesti sanottuna sitä, millainen kokoelma geenejä sikiöllä on.
Mainitussa tutkimuksessa pantiin täysveritammojen kohtuun ponialkioita ja ponitammojen kohtuun täysverisiä alkioita, sekä vielä kummallekin omanrotuisiaan.
Varsan syntymäkoko oli isoin, kun täysverinen kantoi täysveristä sikiötä. Kun taas täysverisen alkio kasvoi varsaksi ponitamman kohdussa, varsan syntymäpaino oli vain hiukan yli puolet normaalin täysiverivarsan syntymäpainosta. Toisaalta täysveritamman kohdussa kasvaneiden ponivarsojen syntymäpaino oli isompi kuin ponitamman kohdussa kasvaneiden.
Wilsherin ja Allenin (2003) tutkimuksessa puolestaan selvisi, että tamman ensimmäinen varsa on pienempi kuin sen jälkeen syntyvät. Kohtu ilmeisesti tarvitsee ensimmäisen varsomisen alkuvaikutuksen, jotta istukka ja sikiönkasvu voivat saavuttaa täyden potentiaalinsa.
Tässä tapauksessa maksimaalista pienempi syntymäkoko olisi plussaa, kun alimittaisen varsan riskiä ei käytännössä ole.
Joka tapauksessa kirjallisuuskatsauksessa on kovin mielenkiintoista asiaa! Kannattaa lukea, jos aihe kiinnostaa.
Poni on ollut pirtsakka ja liikkunutkin muuten aika hienosti. Ei särje enää etupainoisuus silmää. Harmi, ettei enää raatsi ratsastaa!
 |
| Harmi, ettei tämä kuva ole ihan terävä - tai on, mutta vähän väärästä kohtaa. Ponin suhruinen olemus selittyy sen ennen juoksemista harrastamilla lumipesuilla. |
Ratsastus on poissuljettu liikutusvaihtoehto, sillä ponin keskivaiheille on aivan yhtäkkiä ilmaantunut silmiinpistävän valtava pallo!
Ei ole todellakaan enää mikään malttimaha, pikemminkin mahtimaha.
Ponin mahan äkillinen pullahdus on herättänyt ponikon ihmisosastolla kauhua. Onko pikkurimpulan sisällä sittenkin täysikokoinen hevosvarsa? Apua! (Edit
Pelkoon saattoi vaikuttaa se, että erään eläinlääkärin - ei omamme - mielestä maha on tavallista isompi, siihen asti olin pitänyt tilannetta suht normaalina.)
Yritän kuitenkin lohduttautua sillä faktalla, ettei iso maha aina tarkoita isoa varsaa.
Varsan ja lapsiveden lisäksi Ruusan vyötärönympärystä kasvattaa myös ihan aito laardi. Silavaa on sen verran, ettei kylkiluita yhytä, vaikka miten tökkisi.
Silti. On se iso!
 |
| Paksuna. |
Mahan sisällä on alkanut välillä käymään sellainen ryske, ettei tarvitse muutenkin ärhäkällä tuulella ollutta tammaa kiusata turhilla lääpiskelyillä. Pullan jumpat kyllä näkeekin. Niin kuin tässä vaiheessa tiineyttä tietysti asiaan kuuluu.
Sikiön selvästä elävyydestä huolimatta sain perjantaina pienimuotoisen paniikin, sillä Ruusan tissiosasto näytti aikaisempaa turpeammalta.
Paniikkitilannetta ei juurikaan lieventänyt googletus, jolla selvisi, että jossain tutkimuksessa on sittenkin todettu myös EHV-4:n voivan aiheuttaa istukkatulehdusta. Onneksi tulehdusta ei tällä erää kuitenkaan ollut.
Sen sijaan ponitädin hysteerisyyden taso alkaa vähitellen saavuttaa sellaiset mittasuhteet, että tässä ollaan kohta lataamokamaa.
 |
| The maha in action. |
Tissipaniikin lietsomalla googlehaulla löytyi kuitenkin tähän kohtaan myös rauhoittavia signaaleja. Löytyi nimittäin Petra Huhdin lisensiaattitutkimus istukan ja sikiön kehityksestä hevosella.
Huhdin siteeraamat Allen ym. (2002b) tutkivat emän koon ja sikiön genotyypin vaikutusta istukan ja sikiön kehittymiseen. Genotyyppihän tarkoittaa yksinkertaisesti sanottuna sitä, millainen kokoelma geenejä sikiöllä on.
Varsan syntymäkoko oli isoin, kun täysverinen kantoi täysveristä sikiötä. Kun taas täysverisen alkio kasvoi varsaksi ponitamman kohdussa, varsan syntymäpaino oli vain hiukan yli puolet normaalin täysiverivarsan syntymäpainosta. Toisaalta täysveritamman kohdussa kasvaneiden ponivarsojen syntymäpaino oli isompi kuin ponitamman kohdussa kasvaneiden.
Wilsherin ja Allenin (2003) tutkimuksessa puolestaan selvisi, että tamman ensimmäinen varsa on pienempi kuin sen jälkeen syntyvät. Kohtu ilmeisesti tarvitsee ensimmäisen varsomisen alkuvaikutuksen, jotta istukka ja sikiönkasvu voivat saavuttaa täyden potentiaalinsa.
Tässä tapauksessa maksimaalista pienempi syntymäkoko olisi plussaa, kun alimittaisen varsan riskiä ei käytännössä ole.
Joka tapauksessa kirjallisuuskatsauksessa on kovin mielenkiintoista asiaa! Kannattaa lukea, jos aihe kiinnostaa.
Ihana paksu Ruusa X) Onneksi tissitilanne ei ollut sen pahempi!
VastaaPoista:D Se on ihana! Onneksi tosiaan tissigate ei ollut tämän pahempi. Voi olla, että jos en olisi kysellyt somessa aiheesta niin olisin rauhoittunut jo sillä, kun sain oman eläinlääkärin katsomaan kuvaa ja sanomaan, ettei näytä pahalta.
PoistaIhana pallo <3
VastaaPoistaMeillä ainakin hieman turvotteli utareitten tienoot, kun Vihru oli täysin liikuttamatta. Samalla tavalla kuin edellisen tiineyden lopulla ja silloin kävely aina laski turvotusta, kun se oli vaan ihan imunesteturvotusta. Nyt tuota ei ole taas ollut, kun joka päivä kävellään.
Tuo voi hyvinkin olla selitys! Nimittäin viime viikolla Ruusalla oli ke ja to vapaata, pe sitten tissit turvoksissa. Tällä viikolla olin työmatkalla ma ja ti ja eilen sitten oli taas vähän turvotusta. Nyt vältyin paniikilta.
PoistaHaha! Kylläpäs on maha pullahtanut. :) Ihana Ruusa.
VastaaPoistaOn se kyllä kasvanut! Ja Ruusahan on tosiaankin ihana, vaikka onkin ollut viime aikoina aika kiukkuinen. Eilen oli jostain syystä vähän zenimpi, ehkä kun en ollut pariin päivään ollut sen kimpussa...
PoistaVoi ihana! :')
VastaaPoista:) Kiitos! Toivotaan, että ulos pullahtava kaverikin olisi yhtä ihana.
PoistaIhana pullero! <3 Älä suotta panikoi (hirveän helppo sanoa täältä :D ), onhan Ruusa muutenkin pyöreä eli ei se tosiaan kaikki varsaa ole. Mun silmään ei näytä mitenkään järisyttävän isolta, edestä päin kuvatessa kaikki näyttää hurjemmalta. Onnellista odotusta <3 -Hanne
VastaaPoistaKiitos Hanne, järjen ääni. :) Minustakin maha oli ihan normaalin kokoinen, kunnes yksi eläinlääkäri kauhisteli sitä. Ja tosiaan, onhan se valtavan paksukin, myös karvaa on kiitettävästi.
PoistaTosin ko. eläinlääkäri myös sanoi, että ei näin pitkällä tiineydessä pitäisi enää antaa ponin hirveästi juosta. Kun on kuulemma liukastakin. En tiedä, ajatteliko hän että jossain jääkentällä tiinettä poniani juoksutan. Tuolla laidunpellolla on hyvä lumikerros, kengätönkin pystyy liukastumatta juoksemaan. Itse olen kyllä sitä mieltä, että liikutan sen verran kuin poni tuntuu jaksavan ihan siihen asti kun varsoo.
Todella upeita kuvia. Etenkin tuo ensimmäinen ja viimeinen! Kieltämättä aikamoinen on maha, mutta toisaalta niin on tuo karvakin.
VastaaPoistaTietyllä tavalla hyvä asia että netistä löytyy vastaus kaikkiin kysymyksiin. Ainakin nyt kun se toi mielenrauhaa, valitettavan usein kun ne vastaukset tuntuvat aiheuttavan vielä enemmän paniikkia. Kyllä se siitä vielä, pieni hysteerisyys kuuluu vaan asiaan.
Kiitos! Ensimmäinen ja viimeinen kuva ovat valitettavasti vähän taakse tarkentuneita, mutta poni näyttää niissä kyllä hyvältä. Ja juu, onhan sillä karvaa, onneksi se nyt putoaa kiihtyvällä vauhdilla!
PoistaNetistä löytyy kyllä paljon kaikkea hysteriaa lietsovaa, pitäisi olla surfailematta! Yritän pitää hysteerisyyden jotenkin hallinnassa, välillä vaan aika huonosti siinä onnistuen. En minä näin hysteerinen ollut, kun Ruusaa odotettiin, mutta Ruusan tiineys on jotenkin eri juttu.
Nyt pakotat itsesi olemaan huolehtimatta! Et yksinkertaisesti anna itsesi velloa noissa kauhuajatuksissa, vaan teet päässäsi vaikka listoja jostain tylsistä jutuista kun meinaa ahdistaa. Auttaa! Poneja on astutettu hevosilla maailman sivu ja teille tulee hieno, terve ratsuponivarsa.
VastaaPoistaKiitos tästä! Asiaa ei auta se, että aina kun aihe tulee puheeksi esim. Facebookissa, joku tulee pelottelemaan kohtuun paloitelluista liian isoista varsoista. Tämä on myös yksi syy sille, etten ole blogia lukuun ottamatta kovin paljon huudellut tulevan varsan isästä. Aina on joku, joka paheksuu ja pelottelee.
PoistaToivotaan, että kaikki menee hyvin!